Tervehdys!

Tämänkertaisessa kirjoituksessa pohdimme Musatornin mahdollisuuksia säveltämisen näkökulmasta. Saimme tilaisuuden ohjata kahta 7-luokkalaisten ryhmää. Tällä kertaa halusimme erityisesti kokeilla, mikä vaikutus ryhmäkoolla on musiikin tekemisen prosessissa: miten nuoret keskittyvät, miten jakavat vastuuta, miten etenevät, miten esittävät lopputuotoksen. Halusimme saada pajojen kautta tietoa ja näkemystä siitä, millainen työskentely voisi olla järkevintä Musatornin kanssa ja mikä ei mahdollisesti toimi ollenkaan. Siksi suunnittelimme toiseen pajaan kolme erilaista ryhmää: yhdessä ryhmässä oppilaat toimisivat pareittain, toisessa 3-4 hengen ryhmissä ja kolmannessa 8 hengen ryhmänä. Jokaisella parilla/ryhmällä olisi käytössään yksi iPad.

Rap-kappaleen tekeminen

Ensimmäisessä pajassa keskityimme kappaleen tekemiseen. Tarkoituksena oli kirjoittaa itse raplyriikat, tehdä niille sopiva tausta sekä lopuksi esittää kokonaisuus muulle ryhmälle. Kertasimme vielä, miten kappale rakentuu. Annoimme oppilaille valmiit tekstipohjat Pertti Kurikan Nimipäivien kappaleesta Aina mun pitää. Olimme poistaneet suurimman osan sanoista, mutta jättäneet joitakin sanoja helpottaaksemme sanoituksen tekemistä. Sovelluksena käytimme GarageBandia ja hyödynsimme sen valmiita livelooppeja. Näin jokainen ryhmä kykenisi tekemään oman kappaleensa, olivatpa heidän musiikilliset taitonsa minkä tasoiset hyvänsä. Olimme myös rakentaneet iPadeille valmiiksi jo alkeellisen beatpohjan, jotta jokaisella olisi jonkinlainen alku, josta lähteä liikkeelle.

Tässä pajassa kokeilimme erilaisia lähestymistapoja ryhmätyöskentelyyn. Luokka jaettiin ensin kolmeen pienempään ryhmään, jotka työskentelivät eri tiloissa yhden Musatornin ympärillä. Yksi ryhmä toimi lopulta yhtenä kahdeksan hengen pienryhmänä yhdellä iPadilla. Kahden muun ryhmän oppilaat jakautuivat pareiksi tai 3-4 hengen pienryhmiksi. Jokaisella pienryhmällä tai parilla oli käytössään yksi iPad. Muuten tehtävänanto oli kaikille sama.

Miten ryhmät toimivat?

Isoimassa kahdeksan oppilaan ryhmässä päästiin pienen alkukankeuden jälkeen hyvin vauhtiin ensin sanoituksien suunnittelussa. Vauhtiin päästäkseen ryhmä tarvitsi ohjausta ajatuksien suuntaamisessa: mikä tuntuu ikävältä asialta, jota aina pitää tehdä. Pian ryhmä pääsi vauhtiin ja ideoita alkoi tulla enemmänkin. Ryhmänohjaajan haasteena tämän kokoisen ryhmän ohjaamisessa oli saada koko porukka puhaltamaan yhteen hiileen. Välillä joidenkin oppilaiden ajatukset harhailivat muualla eikä kaikkien ideoita otettu huomioon, mikä osaltaan hidasti sanoituksien valmistumista. Ohjaajan piti siis olla koko ajan hereillä havainnoimassa ryhmän toimintaa. Kun sanoitukset oli viimein saatu valmiiksi, jäi ryhmälle n. 15 min aikaa suunnitella rapille tausta ja esittää rap yhdessä. Looppien avulla pohjan tekeminen kiinnosti selvästi kaikkia oppilaita, joten tähän olisi voinut käyttää enemmänkin aikaa. Kahdeksan oppilaan työskentely yhdellä iPadilla oli haastavaa, mutta onnistui, kun ohjaaja jakoi vuoroja tasaisesti kaikille. Kaikki eivät mahtuneet katsomaan toimintaa saman iPadin ääreen, mutta kiinnostuneina kuuntelivat luokkatoveriensa valintoja.

Toisen ryhmän oppilaat jakautuivat vielä kahteen ryhmään, joista toisessa oli lopulta 3 ja toisessa 4 oppilasta. Alkuvaikeuksien jälkeen lyriikat syntyivät melko hyvin, ja pohjan tekemiselle jäi reilusti aikaa. Haastavinta oli työskennellä pienryhmänä yhdellä iPadilla, sillä siihen oli mahdollista liittää sillä hetkellä vain kahdet kuulokkeet, joita oli käytettävä kahden ryhmän työskennellessä samassa tilassa. Näin ollen ne ryhmän jäsenet, jotka eivät työskennelleet kuulokkeet päässä passivoituivat, ja vain kaksi ryhmän jäsentä vuorollaan vei annettua tehtävää aktiivisesti eteenpäin. Tällaisella ryhmäjaolla tehtävänanto pitäisi siis miettiä niin, että jokaisella oppilaalla olisi koko ajan jotain tekemistä riippumatta siitä, onko oma vuoro olla kuulokkeet päässä kuuntelemassa syntyvää taustaa vai ei. Oppilaiden into paneutua tehtävään vaihteli melko paljon, eikä yksikään halunnut lopulta koittaa lyriikoita valmiin taustan päälle opettajien kannustuksesta huolimatta, saati esittää niitä muille. Voi olla, että  mikäli oppilaat olisivat itse saaneet valita, kenen kanssa työskentelevät samalla pisteellä, tehtävään heittäytyminen olisi saattanut olla helpompaa. Nyt oppilaat jaettiin koko luokasta pienempiin ryhmiin meidän ohjaajien toimesta.

Kolmas ryhmä oli tarkoitus jakaa pareiksi, mutta koska oppilaita oli pariton määrä, yhdessä ryhmässä oli kolme oppilasta. Jokaisella parilla/ryhmällä oli yksi iPad käytettävissään. Ryhmät lähtivät innokkaasti kirjoittamaan lyriikoita ja kaikki saivatkin kirjoitettua kohtalaisen vaivattomasti yhden säkeistön ja kertosäkeen. Apusanoista oli selkeästi hyötyä. Oppilaat oivalsivat myös nopeasti, kuinka taustoja tehdään ja lisäilivät niihin omia elementtejään. Kappaleen esittäminen tuotti joillekin oppilaille vaikeuksia: se nolotti ja hävetti ja joku olikin sitä mieltä, että hän ei esitä, koska hän ei osaa. Tilanne oli tietenkin eri kuin koulussa, mehän olimme oppilaille täysin vieraita ihmisiä. Ei voi olettaakaan, että jokainen oppilas uskaltaisi spontaanisti esittää oman kappaleensa outojen ihmisten edessä. Tutussa ja turvallisessa ympäristössä tämä voisi toimia paremmin. Suurinta osaa oppilaista helpotti kuitenkin tieto siitä, että kappaleet oli tehty yhdessä, eikä se ollut kenenkään täysin oma tuotos. DJ:nä toimiminen oli oppilaiden mielestä selkeästi kivaa, mutta loopin vaihtamisen ajoitus tuotti hankaluuksia. Lisäksi rapin lyriikan rytmittäminen oikein oli haastavaa.

Parityöskentelyn mahdollinen ongelmakohta on siinä, että vahvempi yksilö saattaa määrätä tahdin. Vetäytyvä oppilas voi jäädä liikaa taustalle ja hän voi kokea, ettei tullut kuulluksi eikä saanut osallistua tarpeeksi. Näissäkin ryhmissä oli erilaisia persoonia. Merkillepantavaa oli, että eräs selkeästi hyvin vilkas nuori keskittyi tekemiseensä kuulokkeet päässä, mutta heti kun kuulokkeet otettiin pois päästä, alkoi keskittyminen suuntautua aivan muihin asioihin, kuin musiikkiin. Tässä on selkeästi mahdollisuus uusiin työskentelytapoihin oppilaiden kanssa, joiden on hankala keskittyä luokkatilanteissa.


Liveloop-paja: tutustuminen eri genreihin säveltämällä

Toisessa pajassa keskityimme yhteissäveltämisen mahdollisuuksiin Musatornin avulla. Pajassa ei siis tehty henkilökohtaisia sävellyksiä, vaan oppilaat kiersivät pareittain tai yksin Musatornin laitteelta toiselle ja lisäsivät ohjeiden mukaan erilaisia elementtejä teokseen. Myös tässä pajassa käytimme GarageBandia ja esittelimme samalla sen toimintaa oppilaille. Ensimmäiselle kierrokselle olimme tarkoituksella päättäneet jo etukäteen, minkä soittimen he milläkin iPadilla lisäävät. Oppilaiden piti siis vain valita annetun soittimen olemassa olevista loopeista mieleisensä ja lisätä se teokseen. Kierroksen valmistuttua kuuntelimme yhteisesti tuotetut sävellykset, jonka jälkeen looppien valitsemista sai jatkaa vapaasti. Lopuksi kuuntelimme vielä kaikki aikaansaannokset.


Ryhmät eivät olleet ennakkotietojemme mukaan koskaan käyttäneet GarageBandia, eivätkä kokeilleet säveltämistä. Siksi olikin hyvä ohjata selkeästi mitä tehdään ja milloin. Aluksi säveltäminen voikin olla valmiiden looppien käyttämistä, ja näin on mahdollista perehdyttää oppilaat siihen, mitä biisin tekeminen yksinkertaisimmillaan on. Työskentelyn lomassa esittelimme oppilaille GarageBandin erilaisia ominaisuuksia, ja kerroimme, että looppeja on mahdollista tuottaa myös itse. Pari nopeinta ehti vähän tätäkin ominaisuutta koittaa. Mikäli oma soittaminen otetaan tehtävään mukaan, on opettajan etukäteen valittava ja ohjeistettava myös sävellaji, jotta oppilailla on mahdollisuus saada järkevän kuuloisia ja yhteensopivia tuotoksia aikaiseksi.

Tarkoituksenamme oli myös hiukan perehdyttää oppilaita muihinkin genreihin kuin mitä he kenties ovat tottuneet kuuntelemaan. Olimmekin valinneet jokaiselle iPadille valmiiksi eri genren: funkin, hip hopin, rock’n ja bluesin sekä maailman musiikin. Näin rajautuivat samalla myös looppien määrä sekä soitinvalikoima. Lisäksi jokaisen genren tempo oli asetettu valmiiksi. Jokaisen Musatornin iPadeilla oli siis täysin samat lähtökohdat.


Työskentely liveloop-pajassa

Oppilaat oppivat nopeasti liveloopien käyttämisen, ja parityöskentely iPadien ääressä sujui hyvin. Musatorni antaa kuulokkeiden avulla mahdollisuuden keskittyä täysillä omaan tekemiseensä. Tästä voi olla hyötyä eritoten lasten ja nuorten kanssa, joilla on keskittymishäiriöitä. Kuulokkeiden avulla menee ikään kuin omaan tilaan: saa tehdä omassa rauhassa musiikkia ja sulkea ylimääräiset ääniärsykkeet pois kuuluvista.

Oli tärkeää, että jokaisella iPadilla kappaleen tyylilaji ja siihen kuuluva soitinvalikoima olivat etukäteen määrättyjä ja rajattuja, sillä muuten valittavia vaihtoehtoja olisi ollut aivan liikaa. Joitakin pareja tällainen rajattukin looppien määrä ahdisti ja he meinasivat jumiutua pitkäksi aikaa paikoilleen. He suorastaan huokaisivat helpotuksesta, kun välillä valinta piti tehdä vain viidestä eri loopista.

Pajatyöskentelyssä huomasimme lisäksi, että parista sai myös tukea ja rohkaisua: ei tarvinnut ottaa yksin vastuuta tekemisestä, kaverin kanssa on helpompi olla esillä. Usein parit keskustelivat keskenään valinnoista: “Oisko tää hyvä? He myös yhdessä pohtivat, sopiko valittu looppi aiempaan kokonaisuuteen. Jotkut pareista jakoivat vuoroja: “Valitse sää toi seuraava.”

Kaiken kaikkiaan kiertoon perustuva looppien avulla säveltäminen toimi Musatorneilla erinomaisesti, ja suurin osa oppilaista oli innoissaan heille uudesta työskentelymuodosta. Pari oppilaista olisi jopa halunnut tulla työpajaan heti uudestaan. Ohjaajan näkökulmasta työpaja oli melko helppo, sillä ohjausta tarvittiin lähinnä alussa GaragaeBandin Live Loops -käyttöliittymän ohjeistuksessa sekä ajankäytön hallinnassa. Oppilaat omaksuivat nopeasti työskentelymuodon ja pystyivät työskentelmään lähes täysin itseohjautuvasti omassa suljetussa ympäristössään. Tällaisessa kiertävässä työskentelytavassa on myös se etu, että opettaja voi kuunteluttaa valmiita tuotoksia kertomatta edes, mitkä ryhmät tai yksilöt sitä ovat olleet kokoamassa. Lähtökohtaisesti loopit kuitenkin sopivat yhteen, kun genre on etukäteen säädetty, ja huomio on enemmän uusin tyyleihin tutustumisessa kuin siinä, kuka minkäkin loopin on valinnut. Mielestämme tämä työskentelytapa voisikin olla yksi hyvä keino tutustua uusiin musiikkityyleihin.

Hei lukijat! Tämänkertaisessa kirjoituksessamme pohdimme säveltämisen pedagogiikkaa. Kuinka hyödyntää Musatornia ja erilaisia sovelluksia säveltämisessä sekä sen opettamisessa? Näihin kysymyksiin lähdimme etsimään vastauksia suunnittelemalla ja toteuttamalla musiikkikasvatuksen opiskelijoille kolme erilaista säveltämisen työpajaa: perinteisempi, nuotinnukseen perustuva, Notion-paja, improvisaatiolähtöinen ThumbJam-paja sekä palapelimäistä rakentelua hyödyntävä GarageBand-paja.

Notion-paja
Tämän pajan ideana oli perinteisempään nuottikuvaan pohjautuva säveltäminen. Käytimme pajassamme avuksi Notion-nimistä ohjelmaa, joka on suunniteltu iOS-laitteille (toimii siis padien lisäksi myös iPhonella). Jokaisella padilla oli auki Notion-ohjelma, ja kaikilla niistä oli meidän valmiiksi luomamme pohja. Pohja sisälsi viiden tahdin kappaleen C-duurissa, johon olimme laittaneet valmiiksi sointukierron pianosäestyksellä. Sointukierto noudatti tuttua hittikiertoa: C, G, Am, F ja lopuksi vielä C. Tehtävänä oli kirjoittaa Notion-ohjelmalla melodia, joka sopii kyseiseen sointukiertoon. Soittimen sai valita itse, vaikka olimmekin sinne laittaneet viulun ja huilun valmiiksi vaihtoehdoiksi, jotka tarvittaessa sai vaihtaa muihin soittimiin. Musatornissa kiinni olevilla koskettimilla pystyi hahmottelemaan ja tapailemaan melodioita Notionin soittaessa taustalla sointukiertoa. Miellyttävän melodian löydyttyä ei muuta kuin nuotteja kirjoittamaan! Notionissa on myös äänitysmahdollisuus, jolloin ohjelman pitäisi kirjoittaa nuotit automaattisesti juuri niin kuin ne soitat, mutta useiden testien jälkeen totesimme, että se ei toimi. Aika-arvot eivät osuneet kohdilleen ja nopeampaa oli lopulta yksittäisten nuottien kirjoittaminen käsin.
   
Kun jokainen oli saanut oman melodian valmiiksi, sai siirtyä kaverin laitteelle. Nyt tehtävänä olikin täydentää kaverin työtä ja kirjoittaa kaverin melodiaan sopiva toinen ääni eli toinen melodia toiselle soittimelle. Nopeimmat ehtivät tehdä vielä kolmannenkin melodian. Lopuksi kuuntelimme kaikki yhdessä valmiit tuotokset. Tuotosten pohjalta on hyvä jatkaa pohdintoihin: “Onko jompikumpi ääni dominoivampi? Voidaanko sanoa, että toinen ääni on päämelodia ja toinen säestysääni vai ovatko molemmat melodiat tasavertaisia?”

Pajaan osallistuneet kokivat, että erityisesti toisen äänen kirjoittaminen oli hauskaa. Heidän mielestä tätä voisi hyödyntää hyvin musiikin teorian opetuksessa vaikkapa äänenkuljetuksessa. He kokivat käytännönläheiseksi, kun sai kuulla ja nähdä yhtä aikaa nuottikuvaa ja sitä voi oppia luovan toiminnan kautta. Kun ensin saa harjoitella lyhyellä sointukierrolla, voi sitten alkaa varsinainen luomistyö. Vaikka oppilas ei osaisi lukea nuotteja, sekään ei ole este melodian tekemiselle, kunhan sointukierto on tarpeeksi yksinkertainen. Valitsimme tarkoituksella sävellajiksi C-duurin, johon pianon valkoiset koskettimet sopivat. Jos sävellaji olisi eri, voisi koskettimiin merkitä, mitkä sävelet sopivat sointukiertoon.
   
Notionissa paljastui pajan aikana olevan joitakin “bugeja”,  ja moni koki ohjelman hieman hankalaksi käyttää verrattuna Sibelius-nuotinnusohjelman käyttöön. Nämä tekniset ongelmat hidastivat sävellysprojektia, mutta eivät olleet este. Toisaalta samaa tehtävän voisi tehdä vaikkapa Sibeliuksella tai ilmaisella nuotinkirjoitusohjelmalla MuseScorella. Kokonaisuudessaan pajan idea osoittautui toimivaksi ja siinä nähtiin pedagogisia mahdollisuuksia koulumaailmaan, kunhan vain tekniikka pelaa.

ThumbJam-paja
Tässä pajassa säveltämisen lähtökohtana oli improvisointi ja yhteistoiminnallisuus. ThumbJam on iOS-laitteille suunniteltu virtuaalinen instrumenttien soittoalusta. Ohjelmassa on valittavissa lukuisia eri instrumentteja ja asteikkoja, joita pystyy soittamaan käyttäen kosketusnäyttöä tai USB:llä liitettävää koskettimistoa. Ohjelman parhaita puolia on ehdottomasti instrumenttien hyvät soundit. Kosketusnäytöllä soitettaessa on mahdollista tietyillä soittimilla mallintaa esim. vibratoa ja glissandoa. Lisäksi ohjelmassa on looper -ominaisuus, jonka avulla on mahdollista äänittää ohjelman eri soittimilla sekä mikrofonilla niin monta päällekkäistä looppia kuin haluaa.

Työpajaan osallistuneille ryhmille annettiin tehtäväksi säveltää kahdeksan tahdin kappale ThumbJamin eri ominaisuuksia hyödyntäen. Ensiksi kappaleelle luotiin pohja, joka sisälsi rytmi-, basso- ja harmoniaelementtejä. Koska ryhmäläiset olivat musiikin opiskelijoita, annoimme heidän valita soittimet, tempon ja sävellajin itse. Improvisoinnin ja yhteisen suunnittelun myötä syntyisi pohja, jonka kaikki elementit olisi äänitetty ohjelman looper -ominaisuudella. Jokaisen ryhmän jäsenen padille äänitettiin vuorotellen yksi instrumentti ja lopuksi laitteet synkronoitiin Ableton Linkin kautta, jotta loopit saataisiin soimaan samassa tahdissa. (HUOM! Ableton Link kannattaa laittaa päälle vasta looppien äänityksen jälkeen, sillä työpajan suunnitteluvaiheessa huomasimme synkronoinnin sekoittavan looperin äänittämisen täysin.)

Pohjan äänityksen jälkeen ryhmäläiset alkoivat luomaan kappaleelle melodiaa improvisoimalla pohjan päälle joko soittaen tai laulaen. Tässä vaiheessa instrumenttia on mahdollista vaihtaa ilman, että se vaikuttaa taustalla soivaan looppiin. Improvisoinnin voi toteuttaa myös jollain toisella ohjelmalla ThumbJamin soidessa taustalla.
Ryhmäläiset olivat silminnähden innostuneita ThumbJamilla ja Musatornilla musisoinnista ja saivatkin lopulta aikaan todella hienoja sävellyksiä. Pajan kuluessa kohtasimme kuitenkin merkittäviä ongelmia ThumbJamin looperin toiminnassa, vaikka Ableton Link ei ollut päällä. Yhdellä iPadeista looper ei suostunut millään aloittamaan loopin äänitystä alusta, vaan aina loopin keskeltä. Kun uudelleenkäynnistyksetkään eivät tuoneet ratkaisua, ryhmäläiset päätyivät  lopulta vain soittamaan kyseisen instrumentin osuuden livenä.

Ryhmille annettiin hyvin vapaat kädet, eikä erillisiä rajoituksia asetettu, sillä ryhmäläiset olivat musiikkikasvatuksen opiskelijoita ja halusimme antaa luovuuden kukkia. Asetelma oli kuitenkin melko haastava, sillä ohjelma ei ollut kaikille tuttu, joten jo mieluisan instrumentin ja asteikon valintaan hurahti helposti pitkäkin aika. Ryhmän jäsenet saattoivat uppoutua kokeilemaan sovellusta itsenäisesti yhteisen suunnittelun sijaan, eikä varsinaiselle improvisoinnille lopulta jäänytkään kovin paljon aikaa.  Koulumaailmaan tehtävää olisi mahdollista rajata esimerkiksi niin, että jokaiselle padille olisi etukäteen valittu tietty soitin, asteikko ja sävellaji, eikä oppilaalla menisi aikaa niiden kokeilemiseen ja valikoimiseen. Kynnystä improvisoinnin aloittamiseen voidaan madaltaa myös rajaamalla mahdollisuuksia mahdollisimman paljon eli antamalla oppilaalle esimerkiksi vain kaksi säveltä, joita lähteä kokeilemaan.

Lopuksi pohdimme yhdessä työpajamme työskentelytavan hyviä ja huonoja puolia sekä kehittämisideoita. Tässä muutamia kommentteja:

“Kyllä tulee paljon pelimerkkejä, vielä ku sais yhistettyä kaikki nämä että tehhään tätä biisiä vaikka tässä johonkin tapahtumaan tai tilasuuteen siellä koulussa nii ah… tulee kaikki ilmiölähtösyydet…”

“Ois pitäny varmaan olla aikaa niin paljon enemmän et ois päässy oikeesti jammaileen... Mut oli kivaa kuitenkin”

“Kyllä se vähän vaati palaveeraamista ku oli niin paljon vaihtoehtoja, älyttömästi soittimia ja kaikki maailman skaalat että montako näitä on…. Se piti vaa et tämä tempo, nämä roolit suurin piirtein ja tosta sävelestä lähtee… Sitte huomas että tämä skaala ei ny jännitä tarpeeks niin pistää sit jonkun eksoottisemman… Sitte joku sai jonkun idean ja sitte sillä tavalla sai ite ideoita ja niin päin pois... rakentu kyl siitä sit iha hyvi”

“Se oli kyllä tosi kiva, ja määki komppaan kyllä sitä, että se lähti niinku jossain vaiheessa rullaan eteenpäin... Piti vaan lähteä kokeilemaan ja siitä sitte synty uusia ideoita… Että ei liian paljon voi suunnitella etukäteen, että näin tehään, vaan kokeilun kautta syntyy lopputuloksia”

“Eriyttäminen on tosi helppoa.”

“Tämmösessä tekemisessä on se ilo, että päästään ite manipuloimaan kaikkia musiikin elementtejä... Ku se soittaminen ja laulaminen ei ookaan se pääjuttu vaan se musiikin muokkaaminen ja tekeminen ja manipuloiminen, sillonhan me ollaan OPS:n ytimessä... Musiikin oppiminen sitä itse luomalla”


GarageBand-paja

GarageBand-pajassa tarkoituksena oli käyttää valmista materiaalia pohjana ja osana omaa sävellystä. Olimme valinneet kappaleen, jonka jaoimme pienempiin palasiin GarageBandin Live Loops toiminnon avulla. Loimme valmiin melodiaraidan, sekä basso-, kitara- ja rumpuraidat. Kun kaikki osaset oli saatu valmiiksi, sekoitimme raitojen järjestyksen siten, että alkuperäinen kappale ei ollut enää tunnistettavissa. Tehtävä oli ikäänkuin palapeli: kokeilemalla ja siirtelemällä looppeja paikasta toiseen oli mahdollista selvittää, mikä kappale oli kyseessä. Lisäksi oli mahdollisuus lisätä omia looppeja valmiiden looppien joukkoon.  Koska osallistujat olivat musiikin ammattilaisia, heidän musiikillinen osaamisensa mahdollisti sen, että he kykenivät itsenäisesti säveltämään ja soittamaan esimerkiksi sopivassa sävellajissa.

IMG_20170317_133343.jpgMahdollisuuksia tällaisen työskentelytavan toteuttamiseksi on monia. Etenkin nuoremmille oppilaille on tärkeää tehdä selkeä rajaus: käytetään esimerkiksi vain valmiina olevia looppeja ja niiden paikkoja vaihtamalla ja niitä monistamalla luodaan omaa. Tai, kuten loppukoonnissakin tuli ilmi, säveltäessä voisi rajata käytettävät sävelet muutamiin säveliin. Tämä helpottaisi säveltämään ryhtymistä. Edistyneemmät oppilaat osaisivat jo ehkä hyödyntää sävellajituntemustaan säveltäessä. Toki opettaja voisi laittaa myös konkreettisesti esille sävellajiin kuuluvat sävelet, josta oppilaat voisivat tarkistaa oikeat sävelet. Tässä tapauksessa osallistujilla oli hyvinkin vapaat kädet lähteä muokkaamaan ja tekemään omia taiteellisia ratkaisujaan. GarageBand on oiva tapa myös havainnollistaa nuottien ja tahtien pituuksia. Loopin saa säädettyä esimerkiksi yhden tahdin mittaiseksi, jolloin teos koostuu useasta tahdista.

Työpajan lopussa kuuntelimme jokaisen oman tuotoksen. Vaikka lähtötilanteessa jokaisella oli samat loopin, tosin eri järjestyksessä, oli uskomatonta, kuinka erilaisia lopputuotokset olivat. Jokaisella oli erilainen lähestymistapa tehtävään ja jokaisen “sisäinen ääni” tuli jollain tavalla teoksesta esille. Loppukeskustelussa osallistujat kertoivat, että tähän oli helppo uppoutua ja siihen olisi voinut käyttää helposti enemmänkin aikaa.

IMG_20170317_133312.jpg
“Tähän uppoutu kyllä ihan täysin, tunti hurahti ihan tosi nopeesti. Varsinkin sitte ku oppi käyttään nii oli tosi kiva tän vääntäminen…. Mää lisään tonne vähän tota ja…”

“Joo oli kyllä tosi kivvaa ja tehtävä oli tosi hauska…. Ehkä sitä olis voinu vähän rajata… tai ku en oo hirveesti tehny tällasella.. Ois voinu olla vaikka että ei saa tehä ite looppeja että käyttää vaan niitä mitä on tässä niin se ois niinku rajannu sitä tehtävää.. Olis ehkä ollu helpompi tarttua... Varsinkin nuoremmille… Mutta tosi käyttökelponen on tää…”

“Alkuun menee ne käytännön jutut mut sit pääsee siihen flow-tilaan…”

“Jotenkin tosi monipuolinen sovellus… Sen verran mitä kokeili niin pääsi jonkin verran kärryille mut sit ku lopeteltiin nii joku näytti että mitä oli tehny nii nii mä olin sillai et aijaa, tommostaki pystyy tekemään… Ei ees hoksannu läheskää kaikkee kerralla mitä pystyy tekee…”

“Tää oli kyllä hauska tämmönen organisointitehtävä.. Tämmönen tietojärjestelmätehtävä…Vähän niinku joku matematiikan.. Niinku ongelmanratkasua”

“Minusta olis kyllä ollu mukava tehä siinä mielessä yhessä ku oli vähä semmonen että mihinkä näistä nyt tarttuu näistä ideoista ja jos ois voinu niinku kaverin kanssa kysyä mielipidettä…

Hei lukijat! 

Musatorniblogi on jälleen herännyt henkiin ja uusi musatornijengi kirjoittelee teille tämän kevään aikana mielenkiintoisia blogijulkaisuja liittyen musatorniin.

Koulujen musiikinopettajat ry:n syyspäivät järjestettiin Jyväskylässä 1.-2.10.2016. Esittelimme siellä hyödyllisiä ja mielenkiintoisia sovelluksia eri työpajoissa. Yksi lauantain työpajoista oli musiikkiteknologia-paja, jossa yhdessä opettajamme kanssa esittelimme musatornin mahdollisuuksia koulukäytössä. Painopisteenä pajoissamme oli luova yhteismusisointi. Pajoja oli yhteensä kolme: elektronisen musiikin pedagogiikan paja, soittoharjoittelu ja yhteismusisointi sekä Soundtrap.

Elektronisen musiikin pedagogiikan paja

Tässä pajassa tutustuimme ensin Garagebandin uusiin live loop-pohjiin ja myöhemmin loimme musatornilla neljää eri sovellusta sekä sähkörumpuja käyttäen elektronisen musiikin jamit. Elektronisen musiikin jamit demosimme jo tilaisuuden aloitusluennolla. 

Garagebandin live loopit ovat toimiva lähtökohta elektronisen musiikin luomiseen. Sovelluksesta löytyy yli tuhat vapaasti käytettävissä olevaa looppia, joita voi tutkia, ja joita voi käyttää elektronisen musiikin pohjana. Sovelluksessa pystyy kuitenkin myös äänittämään omia soluja ja käyttämään silmukoita. Sovelluksen sisältä löytyy myös ns. DJ-näkymä, jossa voi reaaliaikaisesti muuntaa musiikkia samalla tavalla kuin DJt työssään tekevät. 
Lisätietoja ja käytännön opastusta löydät tästä linkistä: https://www.youtube.com/watch?v=QJnfGjVEspU

Elektronisen musiikin jamit taas koostuivat musatornista ja sähkörummuista. Olimme kokeilun kautta päätyneet neljään eri sovellukseen, jota jameissa käytimme. Elektronisen musiikin jameja pääsimme toteuttamaan jo syyspäiviä edeltävänä iltana Tutkijoiden yössä. Tapahtumassa jokainen kansalainen sai vapaasti tulla tutustumaan erilaisiin hankkeisiin. Musatornin kanssa jamittelivatkin tuona iltana hyvin monen ikäiset, taaperoista aikuisiin. Esittelimme lyhyesti kaikki sovellukset, jonka jälkeen työpajalaiset pääsivät niitä itse käytännössä kokeilemaan ja tekemään elektronista musiikkia yhdessä. Kaikki sovellukset olivat yhdistetty Ableton Linkin avulla, jolloin ne sykkivät samaa sykettä.

Ableton Link (https://www.ableton.com/en/link/) on uutta teknologiaa, jonka avulla voidaan langattomasti synkronoida eri musiikkiohjelmistoja. Se mahdollistaa useiden eri laitteiden ja niiden sovellusten välisen synkronoinnin langattoman netin kautta. Ableton Link -synkronoinnin ollessa päällä eri musiikkiohjelmistoilla tuotettu musiikki saadaan kulkemaan samaan tempoon ilman eri käskyä. Soittajista kuka tahansa voi laitteellaan säätää tempoa ja se muuttuu kaikille samaksi. 

Ableton Linkistä on nopeasti tullut synkronointistandardi, joka käsittää jo suuren määrän eri mobiilisovelluksia ja tietokone -ohjelmistoja. Garage Bandissa tätä mahdollisuutta ei (ainakaan toistaiseksi) valitettavasti ole, mutta tämän linkin takaa löytyy pitkä lista muista mahdollisuuksista: https://www.ableton.com/en/link/apps/. 

Ableton Link sopii kuin nenä päähän musatornilla musisointiin. Ipadit saadaan synkronoitua keskenään ja näin on mahdollista esim. jamitella yhdessä hyödyntämällä useita eri sovelluksia. Jokaiselle iPadille voi valita oman sovelluksensa, jonka avulla on helppo tuottaa musiikin eri elementtejä: rytmejä, harmonioita ja melodioita. Seuraavaksi kerromme tarkemmin muutamasta eri sovelluksesta, joiden avulla musisointi on helppoa ja hyvän kuuloista:

Patterning
Patterning on uudenlainen ja palkittu rumpukonesovellus. Patterningissa rumpusetin osat on jaettu ympyrän sisäkkäisille kehille, ja ympyrä on jaettu eri osioihin, jotka kuvastavat iskuja. Iskuja pystyy lisäämään, poistamaan sekä vaimentamaan/voimistamaan vetämällä sormella haluttuun kohtaan ympyrällä. Patterning sisältää myös laajan kirjon erilaisia valmiita rumpusettejä, joita pystyy vaihtelemaan kesken soiton. Sovelluksessa on myös mikserinäkymä, josta pystyy halutessaan esimerkiksi vaimentamaan tiettyjä rumpusetin osia. 
Täältä voit katsoa, miten Patterning käytännössä toimii: https://www.youtube.com/watch?v=HCEnTCOiSDY

Model 15
Syntetisaattorisovellukseksi valikoitui Model 15. Syntikkasovelluksia on Ipadeille hyvin monia erilaisia, mutta tämä oli mielestämme toimiva juuri tätä tilaisuutta varten. Musatornissa kiinni olevat kiipparit helpottavat soittoa, ja tarkoituksena oli vain vapaasti improvisoida koskettimilla. Olimme edellisen päivän Tutkijoiden yötä varten teipanneet koskettimiin c-molliasteikon sävelet helpottaaksemme improvisointia. Näin pystyi kokemattomampikin jamittelija improvisoimaan mahtavia sooloja ja kokemaan musiikin tuottamisen iloa Myös muut sovellukset oli asetettu soimaan c-mollin harmoniassa. 

Fugue Machine eli Fuugakone
Fuugakone on uudenlainen sekvensseriohjelma, joka käyttää hyväkseen barokin ajan säveltämistapoja. Fuugakone on ns. Multi-playhead sekvensseri: siinä operoidaan useampaa soivaa materiaalia yhtäaikaa. Fuugakone antaa mahdollisuuden muokata melodian nopeutta, sen korkeutta ja sitä, mihin suuntaan melodia liikkuu. Fuugakoneella saa luotua harmonioita, kun lisätään melodioita päällekkäin (max. 4), tällöin ruudulla kulkee neljä eri väristä viivaa, jotka edustavat soivia melodioita. Fuugakoneessa itsessään on paljon valmiita melodioita, joita pääsee muokkaamaan, mutta on mahdollista tehdä niitä myös itse, tai muokata jo valmiina olevia, yksinkertaisesti lisäämällä ääniä. 

Soundprism
Soundprism on musiikillinen käyttöliittymä, joka on erityisesti hyödyllinen, kun halutaan selkeää sointua/sointumattoa. Soundprism avausnäkymässä näkee vasemmasta reunasta, mitä sointuja on käytettävissä ja niitä voi muokata tai vaihtaa kokonaan sävellajia. Soundprism sisältää runsaan määrän eri soundeja. Soitettaessa soundprism soittaa kolmisointuja ja niiden korkeuteen voi itse vaikuttaa. KMO-päivillä emme tämän syvemmälle tässä sovelluksessa menneet, koska aika oli niin rajallinen.

Olisi ollut hyvä, jos elektronisen musiikin pedagogiikan pajassa olisi ollut mahdollista käyttää enemmän aikaa, jotta osallistujat olisivat päässet rauhassa kokeilemaan sovelluksia ennen yhteissoitantaa. Vähäisen ajan vuoksi kaikkia sovelluksia kokeiltiin yhtä aikaa, joka vaikutti siihen, että monen oli hankala hahmottaa omaa soittoa tai tekemistä. Niinpä sovelluksista saattoi jäädä sekava kuva. Koska me opiskelijat tiedämme jo jonkin verran näistä sovelluksista, uskallamme olla sitä mieltä, että kyseisten sovellusten avulla olisi helppo innostaa ja rohkaista myös ei niin musiikista innostuneita oppilaita kokeilemaan musisointia yhdessä.

Soittoharjoittelu ja yhteismusisointi

Tässä pajassa tutustuimme teknologialla tuetun soittoharjoittelun ja yhteismusisoinnin mahdollisuuksiin. Musatornilla voi harjoitella niin itsenäisesti, pienryhmissä kuin koko luokan kesken. Digitaaliset oppimateriaalit mahdollistavat eriyttämisen eri tasoisille oppilaille. IPadeihin saa ladattua erilaisia sovelluksia, käyttöliittymiä ja elektronisia soittimia, jotka luovat matalan kynnyksen musisointimahdollisuuden jokaiselle oppilaalle. Oppilas voi itse valita soittimen, soittotavan ja soundin. Hän voi soittaa iPadin ruudulta, musatorniin liitetyillä koskettimilla tai perinteisilllä bändisoittimilla. 

Ihanteellisin yhtyekoko Musatornille on 6-7 henkeä, vaikka se on myös mahdollinen isommille kokoonpanoille. Musatorniin saa liitettyä 4 iPadia, 2 laulajaa, sähkörummut sekä 4 kitaraa, bassoa, kosketinta tai muuta sähköistä soitinta iRigin kautta. Erillisiä kitara- ja bassovahvistimia ei tarvita, sillä iPadeille saa ladattua erittäin laadukkaita vahvistinsimulaatioita, kuten Bias. Eri sovellukset ja soittimet voidaan yhdistää toisiinsa Ableton Linkin avulla (ks. yllä). 

Kuulokkeiden avulla oppilas voi siirtyä hetkessä itsenäisen harjoittelun tilasta yhteismusiointiin ja jakaa mikrofonin välityksellä kokemuksia musisoinnistaan soittokavereille. Musatornilla soittaminen voi olla siis sekä yksilöllistä että sosiaalista. Lisäksi ergonomia on kohdillaan: tornin korkeutta voi säätää seisoma- tai istuma-asentoon omalle musisointiryhmälle sopivaksi.

Pajassa ehdimme tutustua muutamaan musiikinopettajalle hyödyllisen sovellukseen, vaikka sovelluksia on olemassa lukuisia. Hyviä selviytymissovelluksia musamaikalle voisivat olla ainakin seuraavat: Beat Time!, GarageBand, iReal Pro, Guitar Pro, Bias ja Thumbjam. Näistä tarkemmin alla.

Beat Time!
Biisien harjoitteluvaiheessa erityisen hyödyllinen sovellus, johon voi ladata YouTubesta haluamansa kappaleen, laittaa sen pyörimään taustalle ja halutessa säätää tempoa sekä sävellajia. Beat Time! -sovellukseen voi myös ladata omaa opetusmateriaalia Dropboxin kautta, esim. opetusvideon rumpukompista. Oppilaat voivat rauhassa katsoa videon omaan tahtiin hidastettuna niin monta kertaa kuin on tarve. Loistava sovellus oppilaiden eriyttämiseen ja myös opettajan työtaakan keventämiseen.

iReal Pro 
Katsele, kuuntele ja tuota itse komppilappuja reaalisointumerkein. Voit myös hakea lisää kappaleita online-foorumista.

Guitar Pro
Tabulatuurisovellus kitaransoiton harjoitteluun. Voit hakea selaimella haluamasi kappaleen ja viedä sen Guitar Pro -sovellukseen. Tabulatuuri sisältää myös perinteisen nuottikuvan ja tiedostot voivat sisältää koko kappaleen sovituksen kaikkine soittimineen. Hyvä keino opetuksen eriyttämisessä itsenäiseen työskentelyyn Beat Time!:n hidastettuun versioon yhdistettynä sekä  Bias-vahvistinsimulaatioon yhdistettynä.

Thumb jam
Monipuolinen virtuaali-instrumentti, jonka käyttöliittymän voi muokata toimimaan eri asteikoilla. Voit valita haluamasi soittimen ja soittaa sitä joko kosketusnäytön kautta tai MIDI-koskettimistolla. Soitinäänet ovat laadukkaat ja kosketuksessa on oikean soittimien tuntua ja klangia: voit soittaa jopa epävireessä ja vibratoa. Eri skaalat ja soittimet luovat hyvät mahdollisuudet improvisoinnille tai vaikkapa maailmanmusiikkin tutustumiseen mikrotonaalisten intervallien myötä. Mahdollisuus myös omien digitaalisten soittimien luontiin ja samplaamiseen.

Yllä mainitut sovellukset ovat vain esimakua kaikista soittoharjoitteluun ja yhteissoittoon sopivista sovelluksista Musatornille. Näiden lisäksi on lukuisia eri virtuaalisoittimia, rumpulooppeja, musiikipelejä, maailmanmusiikkisovelluksia ja nuottikirjastoja, joita voi hakea lisää Appstoresta.

Soundtrap

Kolmannessa pajassa pääsimme kokeilemaan musiikin tekemistä  Soundtrap-ohjelmalla. Esittelimme aluksi ohjelmaa lyhyesti, mutta pajassamme tärkeimpänä ajatuksena oli se, että osallistujat pääsevät itse kokeilemaan mahdollisimman paljon, ja me ohjaajat vastaamme kokeilujen myötä nouseviin kysymyksiin.

Soundtrap on Google-pohjainen ohjelma. Ohjelmaan kirjaudutaan googletunnuksilla. Soundtrap –ohjelmalla on mahdollista tehdä musiikkia reaaliaikaisesti vaikka eri puolilla maailmaa. Ohjelma toimii kaikilla laitteilla ja siitä on saatavilla myös ilmaisversio, jolla pääsee erinomaisesti alkuun. Ajatus on se, että yksi henkilö luo uuden projektin, jonka jälkeen hänen on mahdollista kutsua muita käyttäjiä ympäri maailmaa muokkaamaan tätä projektia. Ohjelmasta löytyy runsaasti valmiita looppeja sekä eri soittimia, joita voi soittaa itse. Ohjelmaan on myös mahdollista nauhoittaa ääntä ja tehdä niistä vaikka mahtavia ääniefektejä. Koulunäkökulmasta ajateltuna ohjelma on ihanteellinen, sillä kynnys musiikin tekemiseen on laskettu todella alas. Oppilaat voivat aloittaa vaikkapa sovittelemalla valmiita looppeja yhteen ja siirtyä siitä vähitellen tuottamaan itse musiikkia.

Kaikkiaan pajat järjestettiin kaksi kertaa yhden päivän aikana ja jokainen osallistuja vietti kussakin musiikkiteknologian pajassa puoli tuntia. Pajat olivat hyvin erilaisia – toisissa sai pienemmän pintaraapaisun aiheeseen ajan asettamien rajoitteiden vuoksi ja esimerkiksi Soundtrap –pajassa ohjelmaa pääsi itse kokeilemaan lähes koko puolen tunnin ajan. Pääsääntöisesti saamamme palaute positiivista: osallistujat olivat kiinnostuneita ja innostuneita pajoista ja niissä esitellyistä sovelluksista sekä uusista oppimistavoista. Kertoipa myöskin muuan opettaja, joka ei ollut aiemmin teknologiaa omassa työssään hyödyntänyt, että pajatyöskentelyn jälkeen innostui kovasti uusista mahdollisuuksista ja sanoi, että voisi hyvinkin viedä esittelemiämme elementtejä omaan opetukseensa.Tällaiset tutustumismahdollisuudet ovatkin tärkeitä juuri sen takia, että monelle opettajalle yksinään kokeileminen ja ohjelmiin tutustuminen voi tuntua liian suurelta kynnykseltä jo pelkästään ohjelmien valtavan määrän vuoksi. Koimme, että pajamme olivat onnistuneita. Toivottavasti mahdollisimman moni opettaja sai uutta innostusta ja kipinää omaan opetukseensa ja voisi lähteä kokeilemaan musiikkiteknologian lukemattomia mahdollisuuksia omassa opetustyössään.

Pysykää linjoilla.


Maija, Kaisa, Reetta, Katri, Siiri & Eerika
Kevään viimeiset kokoontumiset käytimme lopputyön suunnitteluun, harjoittelemiseen ja työstämiseen. Alun perin ajatuksenamme oli toteuttaa live-esitys, jossa hyödynnettäisiin Musatornia tavalla tai toisella. Idea kuitenkin jalostui ja aikataulullisista haasteista johtuen, päätimme kuvata biisistä videon. Olimme melko yksimielisiä siitä, että halusimme toteuttaa tornilla kansanmusiikkia - emme olleet aiemmin kokeilleet Musatornin kanssa työskentelyä akustisilla soittimilla. Myös jonkinlainen livelooppien ja elektronisen musiikin lisääminen soppaan kiinnosti meitä ja siten syntyikin fuusioelektroninen etnodubstep-sovitus Anna-Mari Kähärän kappaleesta Laulu perunoiden kiehuessa.

Lähdimme työstämään kappaletta aluksi perinteisellä tavalla: mikä osa tulee minkäkin osan jälkeen, kuka soittaa mitäkin ja niin edelleen. Kappaleen sovitus koostui kolmesta eri tyylisestä osiosta. Ensimmäisessä osiossa soitetaan akustisilla soittimilla ja se edustaa tyyliltään perinteistä kansanmusiikkia. Toisessa osiossa viulu vaihtuu sähköviuluun ja tyyli muuttuu särösoundien kautta elektronisempaan suuntaan. Lopun dubstep-osiossa on akustisten soittimien lisäksi rumpukoneen taustat sekä erilaisia looppeja.

Akustisiksi soittimiksi valikoituivat kansanmusiikkiin tyypilliset kantele, viulu (ja sähköviulu), harmonikka sekä huilu. Kantele osoittautui oletettavastikin haastavimmaksi soittimeksi mikittää, sillä siinä on muihin soittimiin verrattuna varsin hento ääni. Mikitimme kanteleen musatornin dynaamisella laulumikrofonilla. Mikki alkoi kiertää helposti, sillä sen voluumitasoa oli nostettava, jotta kantele kuuluisi muiden soitinten rinnalla. Viulun mikitys tapahtui musatornin laulumikrofonilla, joka suunnattiin viulun f-aukkoja kohti. Löysimme kuitenkin mikityshaasteista huolimatta kaikille soittimille sopivan yhteisbalanssin.

Kanteleen ja viulun mikitystä
Sovelluksina käytimme Loopy HD:ta,  iSparkia, BIASia ja Gadgetia. Uutena juttuna meille, kokeilimme myös Ableton Link-ominaisuutta, jolla saimme sovellukset linkitettyä toisiinsa. Ableton Link on huikea työkalu yhteismusisointiin elektronisessa musiikissa. Haasteenamme on ollut saada eri iPadeista ja eri sovelluksista soivat taustat ja loopit soimaan samanaikaisesti, mutta Ableton Link synkronoi laitteet ja sovellukset niin, että ne ovat samassa tempossa ja samassa sävellajissa. Tämä on ihan huikea juttu ja on mullistanut yhteissoiton mahdollisuudet elektronisessa musiikissa. Laitteet tulee olla yhdistettynä samaan langattomaan verkkoon ja sovelluksen ominaisuuksista Ableton Link -kytkettynä päälle. Tätä varten saimme treeneihin ylimääräisen langattoman verkon, jotta saimme homman pelittämään. Tällä hetkellä Ableton link-ominaisuudella varustettuja sovelluksia on noin parisen kymmentä ja niihin lista löytyy täältä.
Ennen äänitystä teimme muutamia livelooppeja Loopy HD -sovelluksella, joka pienen perehtymisen jälkeen toimi moitteettomasti. Ulkoasultaan Loopy HD on myös selkeä ja helppokäyttöinen, jota voisi aivan helposti käyttää oikeastaan millä tahansa luokka-asteella. Tärkeää Loopy HD:ssa on kuitenkin tietää, minkälaisilla sormen liikkeillä eri looppeja saa esimerkiksi poistettua tai muuten modifioitua. Kun tämä on hallussa, on myös sovellus hallussa. Looppeja on helppo laittaa päälle ja laittaa pois päältä, ja loopin tahtimäärän saa päättää ennen loopin tekemistä. Teimme looppeja sekä kanteleella, viululla että harmonikalla - ja mahtuipa mukaan yksi ihmisäänilooppikin (“aaaaAAAAA KEITÄ NIITÄ PERUNOITA!”) Näitä looppeja käytimme kappaleen loppuvaiheilla dubstep osiossa, ja olimme lopputulokseen todella tyytyväisiä. Loopy HD:n ainoana “fibana” huomasimme, että jos päällä oli useita eri sovelluksia, Ableton linkkiä käyttäessä looppien sävellaji saattoi heittelehtiä odottamattomasti. Tämä saatiin kuitenkin korjattua muut sovellukset sulkemalla.

Loopy HD

Rumpusovelluksena käytimme iSpark -sovellusta, jossa voi joko luoda itse oman kompin tai käyttää valmiita pohjia, joissa on myös midifiointimahdollisuus. Koska olimme valinneet tyyliksemme dubstepin, valitsimme dubstep-kompin, jota muokkasimme tarpeisiimme sopivaksi. Ainoa asia, joka tuotti kompin muokkaamisessa hankaluuksia, oli löytää oikea säädin melodisten perkussioiden äänen korkeuden  muokkaamiseen. Pienen metsästyksen jälkeen saimme taustasta haluamamme kuuloisen. Pieneksi ongelmaksi ja lopulta myös selvittämättömäksi mysteeriksi koitui se, miten sovelluksessa saa kompin pysäytettäessä kompin alkamaan taas tahdin alusta eikä esim. keskeltä tahtia. Jos joku lukijoistamme tähän vastauksen tietää, kuulisimme siitä mielellämme! iSparkilla saa myös filtteröityä soundia livetilassa, mikä oli sovelluksen puolesta tehty hyvin kätevästi, mutta koitui yllättävän haastavaksi äänitystä tehdessä - tämä ei kuitenkaan johtunut sovelluksesta vaan sen käyttäjästä! Koulumaailmassa iSpark on melko helppo sovellus komppien luomiselle, tosin aivan pienimmille oppilaille se voi olla haastava (play ja stop nappien painamista lukuunottamatta).


Arturia iSpark
Rumpukoneen ja looppien kanssa eteemme tuli haasteita rytmin kanssa, sillä kappaleen B-osassa tahtilaji vaihtuu joka tahdissa. Tutkailimme aluksi Garagebandista löytyviä live looppeja, joista käsittääksemme olisi saanut tahtilajin vaihdettua joko kolmeen tai neljään meneväksi, mutta käytännössä looppi ei kuitenkaan muuttunut miksikään. Myös muiden sovellusten taustojen tahtilajien muuttaminen osoittautui niin hankalaksi, että päätimme sovittaa kappaleen uusiksi niin, että lopun dubstep-osiossa junnataan vain A-osaa. Tämän suhteen sovellusten taipumattomuus koitui siis esteeksi, jonka kuitenkin onnistuimme ohittamaan.
Sähköviulun efekteihin käytimme BIAS -kitaravahvistinsovellusta. Meitä kiehtoi ajatus viululla tuotetusta raskaasta särösoundimaailmasta ja lähdimme testaamaan, mitä sovelluksesta sai irti. Lopputulokseen valitsimme kuitenkin kevyellä säröllä höystetyn soundin, joka istui myös muiden akustisten soittimien sointiin. Pohdimme myös mahdollisuutta hakea sähköistä soundia käyttämällä pelkästään tavallista viulua, mutta koska käytössämme oli myös sähköviulu, valitsimme soittimeksi sen. Lisäksi sähköviulun visuaalinen muoto tuo lisäsäväyksen elektroniseen toteutukseen.
Kanteleen soittajalle toimme vielä kuulokkeisiin metronomin Gadget-sovellusta hyödyntäen. Myös Gadgetin saa linkittymään muihin sovelluksiin Ableton Linkin kautta, mikä oli kyllä äärimmäisen hyödyllinen ominaisuus. Peruspulssi oli vahva ja yhtenäinen koko kappaleen ajan, vaikka käytössä oli useita iPadeja ja eri sovelluksia.

Projekti vei enemmän aikaa kuin kuvittelimmekaan ja vielä äänitysvaiheessa teimme viimeisiä muokkauksia. Hankaluuksia tuotti akustisesta osioista siirtyminen dubstep-osioon siten, että se kuulostaa sujuvalta eikä “tekemällä tehdyltä”. Projekti oli myös hyvä tiivistys koko  musiikkiteknologian kurssista. Pääsimme testaamaan eri sovelluksia ja toteuttamaan monipuolisen kokonaisuuden, jossa yhdistyvät akustinen ja elektroninen musisointi. Rikoimme myös omia ennakkokäsityksiämme elektronisen musiikin tekemisen ja iPadeilla musisoimisen helppoudesta. iPadeilla ja musiikkiteknologian avulla musisoiminen ei ole pelkkää play-nappulan painamista, vaan yhtä lailla se vaatii musiikin ymmärtämisen ja hahmottamisen taitoa sekä myös vahvaa rytmitajua ja teknistä osaamista. Akustisilla soittimilla on jokaisella omat tekniikkansa ja yhtä lailla myös ääntä tuottavilla sovelluksilla. Suurin ero on se, että sovellusten soittaminen ei vaadi niin paljon motoriikkaa.

Kuluneen lukuvuoden aikana olemme todenneet, että musatornin ominaisuudet venyvät luokka- ja treenikäytöstä aina äänitys- ja esiintymiskäyttöön asti sekä lisäksi musatorni luo monipuolisia oppimisympäristöjä monenlaisiin eri tarpeisiin ja erilaisille oppijoille. Kurssi on kaiken kaikkiaan vakuuttanut meidät musiikkiteknologian tarpeellisuudesta ja nopeasta kehityksestä juuri tässä ja nyt. Olemme myös oppineet olemaan sopivan kriittisiä teknologiaa kohtaan, mutta olemaan myös halukkaita näkemään siinä piilevät monet mahdollisuudet.

Lopputulos!

Sisällön tarjoaa Blogger.

Blogista

Musiikkikasvatuksen opiskelijat perehtyvät kevään aikana Musatornin hödyntämiseen musiikinopetuksessa. Täällä julkaistaan ajatuksia, kokemuksia, kuvia ja videoita Musatornin käytöstä erilaisissa oppimistilanteissa. Blogi on osa opiskelijoiden musiikkiteknologian erikoistumisopintoja.