Tervehdys!

Tämänkertaisessa kirjoituksessa pohdimme Musatornin mahdollisuuksia säveltämisen näkökulmasta. Saimme tilaisuuden ohjata kahta 7-luokkalaisten ryhmää. Tällä kertaa halusimme erityisesti kokeilla, mikä vaikutus ryhmäkoolla on musiikin tekemisen prosessissa: miten nuoret keskittyvät, miten jakavat vastuuta, miten etenevät, miten esittävät lopputuotoksen. Halusimme saada pajojen kautta tietoa ja näkemystä siitä, millainen työskentely voisi olla järkevintä Musatornin kanssa ja mikä ei mahdollisesti toimi ollenkaan. Siksi suunnittelimme toiseen pajaan kolme erilaista ryhmää: yhdessä ryhmässä oppilaat toimisivat pareittain, toisessa 3-4 hengen ryhmissä ja kolmannessa 8 hengen ryhmänä. Jokaisella parilla/ryhmällä olisi käytössään yksi iPad.

Rap-kappaleen tekeminen

Ensimmäisessä pajassa keskityimme kappaleen tekemiseen. Tarkoituksena oli kirjoittaa itse raplyriikat, tehdä niille sopiva tausta sekä lopuksi esittää kokonaisuus muulle ryhmälle. Kertasimme vielä, miten kappale rakentuu. Annoimme oppilaille valmiit tekstipohjat Pertti Kurikan Nimipäivien kappaleesta Aina mun pitää. Olimme poistaneet suurimman osan sanoista, mutta jättäneet joitakin sanoja helpottaaksemme sanoituksen tekemistä. Sovelluksena käytimme GarageBandia ja hyödynsimme sen valmiita livelooppeja. Näin jokainen ryhmä kykenisi tekemään oman kappaleensa, olivatpa heidän musiikilliset taitonsa minkä tasoiset hyvänsä. Olimme myös rakentaneet iPadeille valmiiksi jo alkeellisen beatpohjan, jotta jokaisella olisi jonkinlainen alku, josta lähteä liikkeelle.

Tässä pajassa kokeilimme erilaisia lähestymistapoja ryhmätyöskentelyyn. Luokka jaettiin ensin kolmeen pienempään ryhmään, jotka työskentelivät eri tiloissa yhden Musatornin ympärillä. Yksi ryhmä toimi lopulta yhtenä kahdeksan hengen pienryhmänä yhdellä iPadilla. Kahden muun ryhmän oppilaat jakautuivat pareiksi tai 3-4 hengen pienryhmiksi. Jokaisella pienryhmällä tai parilla oli käytössään yksi iPad. Muuten tehtävänanto oli kaikille sama.

Miten ryhmät toimivat?

Isoimassa kahdeksan oppilaan ryhmässä päästiin pienen alkukankeuden jälkeen hyvin vauhtiin ensin sanoituksien suunnittelussa. Vauhtiin päästäkseen ryhmä tarvitsi ohjausta ajatuksien suuntaamisessa: mikä tuntuu ikävältä asialta, jota aina pitää tehdä. Pian ryhmä pääsi vauhtiin ja ideoita alkoi tulla enemmänkin. Ryhmänohjaajan haasteena tämän kokoisen ryhmän ohjaamisessa oli saada koko porukka puhaltamaan yhteen hiileen. Välillä joidenkin oppilaiden ajatukset harhailivat muualla eikä kaikkien ideoita otettu huomioon, mikä osaltaan hidasti sanoituksien valmistumista. Ohjaajan piti siis olla koko ajan hereillä havainnoimassa ryhmän toimintaa. Kun sanoitukset oli viimein saatu valmiiksi, jäi ryhmälle n. 15 min aikaa suunnitella rapille tausta ja esittää rap yhdessä. Looppien avulla pohjan tekeminen kiinnosti selvästi kaikkia oppilaita, joten tähän olisi voinut käyttää enemmänkin aikaa. Kahdeksan oppilaan työskentely yhdellä iPadilla oli haastavaa, mutta onnistui, kun ohjaaja jakoi vuoroja tasaisesti kaikille. Kaikki eivät mahtuneet katsomaan toimintaa saman iPadin ääreen, mutta kiinnostuneina kuuntelivat luokkatoveriensa valintoja.

Toisen ryhmän oppilaat jakautuivat vielä kahteen ryhmään, joista toisessa oli lopulta 3 ja toisessa 4 oppilasta. Alkuvaikeuksien jälkeen lyriikat syntyivät melko hyvin, ja pohjan tekemiselle jäi reilusti aikaa. Haastavinta oli työskennellä pienryhmänä yhdellä iPadilla, sillä siihen oli mahdollista liittää sillä hetkellä vain kahdet kuulokkeet, joita oli käytettävä kahden ryhmän työskennellessä samassa tilassa. Näin ollen ne ryhmän jäsenet, jotka eivät työskennelleet kuulokkeet päässä passivoituivat, ja vain kaksi ryhmän jäsentä vuorollaan vei annettua tehtävää aktiivisesti eteenpäin. Tällaisella ryhmäjaolla tehtävänanto pitäisi siis miettiä niin, että jokaisella oppilaalla olisi koko ajan jotain tekemistä riippumatta siitä, onko oma vuoro olla kuulokkeet päässä kuuntelemassa syntyvää taustaa vai ei. Oppilaiden into paneutua tehtävään vaihteli melko paljon, eikä yksikään halunnut lopulta koittaa lyriikoita valmiin taustan päälle opettajien kannustuksesta huolimatta, saati esittää niitä muille. Voi olla, että  mikäli oppilaat olisivat itse saaneet valita, kenen kanssa työskentelevät samalla pisteellä, tehtävään heittäytyminen olisi saattanut olla helpompaa. Nyt oppilaat jaettiin koko luokasta pienempiin ryhmiin meidän ohjaajien toimesta.

Kolmas ryhmä oli tarkoitus jakaa pareiksi, mutta koska oppilaita oli pariton määrä, yhdessä ryhmässä oli kolme oppilasta. Jokaisella parilla/ryhmällä oli yksi iPad käytettävissään. Ryhmät lähtivät innokkaasti kirjoittamaan lyriikoita ja kaikki saivatkin kirjoitettua kohtalaisen vaivattomasti yhden säkeistön ja kertosäkeen. Apusanoista oli selkeästi hyötyä. Oppilaat oivalsivat myös nopeasti, kuinka taustoja tehdään ja lisäilivät niihin omia elementtejään. Kappaleen esittäminen tuotti joillekin oppilaille vaikeuksia: se nolotti ja hävetti ja joku olikin sitä mieltä, että hän ei esitä, koska hän ei osaa. Tilanne oli tietenkin eri kuin koulussa, mehän olimme oppilaille täysin vieraita ihmisiä. Ei voi olettaakaan, että jokainen oppilas uskaltaisi spontaanisti esittää oman kappaleensa outojen ihmisten edessä. Tutussa ja turvallisessa ympäristössä tämä voisi toimia paremmin. Suurinta osaa oppilaista helpotti kuitenkin tieto siitä, että kappaleet oli tehty yhdessä, eikä se ollut kenenkään täysin oma tuotos. DJ:nä toimiminen oli oppilaiden mielestä selkeästi kivaa, mutta loopin vaihtamisen ajoitus tuotti hankaluuksia. Lisäksi rapin lyriikan rytmittäminen oikein oli haastavaa.

Parityöskentelyn mahdollinen ongelmakohta on siinä, että vahvempi yksilö saattaa määrätä tahdin. Vetäytyvä oppilas voi jäädä liikaa taustalle ja hän voi kokea, ettei tullut kuulluksi eikä saanut osallistua tarpeeksi. Näissäkin ryhmissä oli erilaisia persoonia. Merkillepantavaa oli, että eräs selkeästi hyvin vilkas nuori keskittyi tekemiseensä kuulokkeet päässä, mutta heti kun kuulokkeet otettiin pois päästä, alkoi keskittyminen suuntautua aivan muihin asioihin, kuin musiikkiin. Tässä on selkeästi mahdollisuus uusiin työskentelytapoihin oppilaiden kanssa, joiden on hankala keskittyä luokkatilanteissa.


Liveloop-paja: tutustuminen eri genreihin säveltämällä

Toisessa pajassa keskityimme yhteissäveltämisen mahdollisuuksiin Musatornin avulla. Pajassa ei siis tehty henkilökohtaisia sävellyksiä, vaan oppilaat kiersivät pareittain tai yksin Musatornin laitteelta toiselle ja lisäsivät ohjeiden mukaan erilaisia elementtejä teokseen. Myös tässä pajassa käytimme GarageBandia ja esittelimme samalla sen toimintaa oppilaille. Ensimmäiselle kierrokselle olimme tarkoituksella päättäneet jo etukäteen, minkä soittimen he milläkin iPadilla lisäävät. Oppilaiden piti siis vain valita annetun soittimen olemassa olevista loopeista mieleisensä ja lisätä se teokseen. Kierroksen valmistuttua kuuntelimme yhteisesti tuotetut sävellykset, jonka jälkeen looppien valitsemista sai jatkaa vapaasti. Lopuksi kuuntelimme vielä kaikki aikaansaannokset.


Ryhmät eivät olleet ennakkotietojemme mukaan koskaan käyttäneet GarageBandia, eivätkä kokeilleet säveltämistä. Siksi olikin hyvä ohjata selkeästi mitä tehdään ja milloin. Aluksi säveltäminen voikin olla valmiiden looppien käyttämistä, ja näin on mahdollista perehdyttää oppilaat siihen, mitä biisin tekeminen yksinkertaisimmillaan on. Työskentelyn lomassa esittelimme oppilaille GarageBandin erilaisia ominaisuuksia, ja kerroimme, että looppeja on mahdollista tuottaa myös itse. Pari nopeinta ehti vähän tätäkin ominaisuutta koittaa. Mikäli oma soittaminen otetaan tehtävään mukaan, on opettajan etukäteen valittava ja ohjeistettava myös sävellaji, jotta oppilailla on mahdollisuus saada järkevän kuuloisia ja yhteensopivia tuotoksia aikaiseksi.

Tarkoituksenamme oli myös hiukan perehdyttää oppilaita muihinkin genreihin kuin mitä he kenties ovat tottuneet kuuntelemaan. Olimmekin valinneet jokaiselle iPadille valmiiksi eri genren: funkin, hip hopin, rock’n ja bluesin sekä maailman musiikin. Näin rajautuivat samalla myös looppien määrä sekä soitinvalikoima. Lisäksi jokaisen genren tempo oli asetettu valmiiksi. Jokaisen Musatornin iPadeilla oli siis täysin samat lähtökohdat.


Työskentely liveloop-pajassa

Oppilaat oppivat nopeasti liveloopien käyttämisen, ja parityöskentely iPadien ääressä sujui hyvin. Musatorni antaa kuulokkeiden avulla mahdollisuuden keskittyä täysillä omaan tekemiseensä. Tästä voi olla hyötyä eritoten lasten ja nuorten kanssa, joilla on keskittymishäiriöitä. Kuulokkeiden avulla menee ikään kuin omaan tilaan: saa tehdä omassa rauhassa musiikkia ja sulkea ylimääräiset ääniärsykkeet pois kuuluvista.

Oli tärkeää, että jokaisella iPadilla kappaleen tyylilaji ja siihen kuuluva soitinvalikoima olivat etukäteen määrättyjä ja rajattuja, sillä muuten valittavia vaihtoehtoja olisi ollut aivan liikaa. Joitakin pareja tällainen rajattukin looppien määrä ahdisti ja he meinasivat jumiutua pitkäksi aikaa paikoilleen. He suorastaan huokaisivat helpotuksesta, kun välillä valinta piti tehdä vain viidestä eri loopista.

Pajatyöskentelyssä huomasimme lisäksi, että parista sai myös tukea ja rohkaisua: ei tarvinnut ottaa yksin vastuuta tekemisestä, kaverin kanssa on helpompi olla esillä. Usein parit keskustelivat keskenään valinnoista: “Oisko tää hyvä? He myös yhdessä pohtivat, sopiko valittu looppi aiempaan kokonaisuuteen. Jotkut pareista jakoivat vuoroja: “Valitse sää toi seuraava.”

Kaiken kaikkiaan kiertoon perustuva looppien avulla säveltäminen toimi Musatorneilla erinomaisesti, ja suurin osa oppilaista oli innoissaan heille uudesta työskentelymuodosta. Pari oppilaista olisi jopa halunnut tulla työpajaan heti uudestaan. Ohjaajan näkökulmasta työpaja oli melko helppo, sillä ohjausta tarvittiin lähinnä alussa GaragaeBandin Live Loops -käyttöliittymän ohjeistuksessa sekä ajankäytön hallinnassa. Oppilaat omaksuivat nopeasti työskentelymuodon ja pystyivät työskentelmään lähes täysin itseohjautuvasti omassa suljetussa ympäristössään. Tällaisessa kiertävässä työskentelytavassa on myös se etu, että opettaja voi kuunteluttaa valmiita tuotoksia kertomatta edes, mitkä ryhmät tai yksilöt sitä ovat olleet kokoamassa. Lähtökohtaisesti loopit kuitenkin sopivat yhteen, kun genre on etukäteen säädetty, ja huomio on enemmän uusin tyyleihin tutustumisessa kuin siinä, kuka minkäkin loopin on valinnut. Mielestämme tämä työskentelytapa voisikin olla yksi hyvä keino tutustua uusiin musiikkityyleihin.

Sisällön tarjoaa Blogger.

Blogista

Musiikkikasvatuksen opiskelijat perehtyvät kevään aikana Musatornin hödyntämiseen musiikinopetuksessa. Täällä julkaistaan ajatuksia, kokemuksia, kuvia ja videoita Musatornin käytöstä erilaisissa oppimistilanteissa. Blogi on osa opiskelijoiden musiikkiteknologian erikoistumisopintoja.