Kevään viimeiset kokoontumiset käytimme lopputyön suunnitteluun, harjoittelemiseen ja työstämiseen. Alun perin ajatuksenamme oli toteuttaa live-esitys, jossa hyödynnettäisiin Musatornia tavalla tai toisella. Idea kuitenkin jalostui ja aikataulullisista haasteista johtuen, päätimme kuvata biisistä videon. Olimme melko yksimielisiä siitä, että halusimme toteuttaa tornilla kansanmusiikkia - emme olleet aiemmin kokeilleet Musatornin kanssa työskentelyä akustisilla soittimilla. Myös jonkinlainen livelooppien ja elektronisen musiikin lisääminen soppaan kiinnosti meitä ja siten syntyikin fuusioelektroninen etnodubstep-sovitus Anna-Mari Kähärän kappaleesta Laulu perunoiden kiehuessa.

Lähdimme työstämään kappaletta aluksi perinteisellä tavalla: mikä osa tulee minkäkin osan jälkeen, kuka soittaa mitäkin ja niin edelleen. Kappaleen sovitus koostui kolmesta eri tyylisestä osiosta. Ensimmäisessä osiossa soitetaan akustisilla soittimilla ja se edustaa tyyliltään perinteistä kansanmusiikkia. Toisessa osiossa viulu vaihtuu sähköviuluun ja tyyli muuttuu särösoundien kautta elektronisempaan suuntaan. Lopun dubstep-osiossa on akustisten soittimien lisäksi rumpukoneen taustat sekä erilaisia looppeja.

Akustisiksi soittimiksi valikoituivat kansanmusiikkiin tyypilliset kantele, viulu (ja sähköviulu), harmonikka sekä huilu. Kantele osoittautui oletettavastikin haastavimmaksi soittimeksi mikittää, sillä siinä on muihin soittimiin verrattuna varsin hento ääni. Mikitimme kanteleen musatornin dynaamisella laulumikrofonilla. Mikki alkoi kiertää helposti, sillä sen voluumitasoa oli nostettava, jotta kantele kuuluisi muiden soitinten rinnalla. Viulun mikitys tapahtui musatornin laulumikrofonilla, joka suunnattiin viulun f-aukkoja kohti. Löysimme kuitenkin mikityshaasteista huolimatta kaikille soittimille sopivan yhteisbalanssin.

Kanteleen ja viulun mikitystä
Sovelluksina käytimme Loopy HD:ta,  iSparkia, BIASia ja Gadgetia. Uutena juttuna meille, kokeilimme myös Ableton Link-ominaisuutta, jolla saimme sovellukset linkitettyä toisiinsa. Ableton Link on huikea työkalu yhteismusisointiin elektronisessa musiikissa. Haasteenamme on ollut saada eri iPadeista ja eri sovelluksista soivat taustat ja loopit soimaan samanaikaisesti, mutta Ableton Link synkronoi laitteet ja sovellukset niin, että ne ovat samassa tempossa ja samassa sävellajissa. Tämä on ihan huikea juttu ja on mullistanut yhteissoiton mahdollisuudet elektronisessa musiikissa. Laitteet tulee olla yhdistettynä samaan langattomaan verkkoon ja sovelluksen ominaisuuksista Ableton Link -kytkettynä päälle. Tätä varten saimme treeneihin ylimääräisen langattoman verkon, jotta saimme homman pelittämään. Tällä hetkellä Ableton link-ominaisuudella varustettuja sovelluksia on noin parisen kymmentä ja niihin lista löytyy täältä.
Ennen äänitystä teimme muutamia livelooppeja Loopy HD -sovelluksella, joka pienen perehtymisen jälkeen toimi moitteettomasti. Ulkoasultaan Loopy HD on myös selkeä ja helppokäyttöinen, jota voisi aivan helposti käyttää oikeastaan millä tahansa luokka-asteella. Tärkeää Loopy HD:ssa on kuitenkin tietää, minkälaisilla sormen liikkeillä eri looppeja saa esimerkiksi poistettua tai muuten modifioitua. Kun tämä on hallussa, on myös sovellus hallussa. Looppeja on helppo laittaa päälle ja laittaa pois päältä, ja loopin tahtimäärän saa päättää ennen loopin tekemistä. Teimme looppeja sekä kanteleella, viululla että harmonikalla - ja mahtuipa mukaan yksi ihmisäänilooppikin (“aaaaAAAAA KEITÄ NIITÄ PERUNOITA!”) Näitä looppeja käytimme kappaleen loppuvaiheilla dubstep osiossa, ja olimme lopputulokseen todella tyytyväisiä. Loopy HD:n ainoana “fibana” huomasimme, että jos päällä oli useita eri sovelluksia, Ableton linkkiä käyttäessä looppien sävellaji saattoi heittelehtiä odottamattomasti. Tämä saatiin kuitenkin korjattua muut sovellukset sulkemalla.

Loopy HD

Rumpusovelluksena käytimme iSpark -sovellusta, jossa voi joko luoda itse oman kompin tai käyttää valmiita pohjia, joissa on myös midifiointimahdollisuus. Koska olimme valinneet tyyliksemme dubstepin, valitsimme dubstep-kompin, jota muokkasimme tarpeisiimme sopivaksi. Ainoa asia, joka tuotti kompin muokkaamisessa hankaluuksia, oli löytää oikea säädin melodisten perkussioiden äänen korkeuden  muokkaamiseen. Pienen metsästyksen jälkeen saimme taustasta haluamamme kuuloisen. Pieneksi ongelmaksi ja lopulta myös selvittämättömäksi mysteeriksi koitui se, miten sovelluksessa saa kompin pysäytettäessä kompin alkamaan taas tahdin alusta eikä esim. keskeltä tahtia. Jos joku lukijoistamme tähän vastauksen tietää, kuulisimme siitä mielellämme! iSparkilla saa myös filtteröityä soundia livetilassa, mikä oli sovelluksen puolesta tehty hyvin kätevästi, mutta koitui yllättävän haastavaksi äänitystä tehdessä - tämä ei kuitenkaan johtunut sovelluksesta vaan sen käyttäjästä! Koulumaailmassa iSpark on melko helppo sovellus komppien luomiselle, tosin aivan pienimmille oppilaille se voi olla haastava (play ja stop nappien painamista lukuunottamatta).


Arturia iSpark
Rumpukoneen ja looppien kanssa eteemme tuli haasteita rytmin kanssa, sillä kappaleen B-osassa tahtilaji vaihtuu joka tahdissa. Tutkailimme aluksi Garagebandista löytyviä live looppeja, joista käsittääksemme olisi saanut tahtilajin vaihdettua joko kolmeen tai neljään meneväksi, mutta käytännössä looppi ei kuitenkaan muuttunut miksikään. Myös muiden sovellusten taustojen tahtilajien muuttaminen osoittautui niin hankalaksi, että päätimme sovittaa kappaleen uusiksi niin, että lopun dubstep-osiossa junnataan vain A-osaa. Tämän suhteen sovellusten taipumattomuus koitui siis esteeksi, jonka kuitenkin onnistuimme ohittamaan.
Sähköviulun efekteihin käytimme BIAS -kitaravahvistinsovellusta. Meitä kiehtoi ajatus viululla tuotetusta raskaasta särösoundimaailmasta ja lähdimme testaamaan, mitä sovelluksesta sai irti. Lopputulokseen valitsimme kuitenkin kevyellä säröllä höystetyn soundin, joka istui myös muiden akustisten soittimien sointiin. Pohdimme myös mahdollisuutta hakea sähköistä soundia käyttämällä pelkästään tavallista viulua, mutta koska käytössämme oli myös sähköviulu, valitsimme soittimeksi sen. Lisäksi sähköviulun visuaalinen muoto tuo lisäsäväyksen elektroniseen toteutukseen.
Kanteleen soittajalle toimme vielä kuulokkeisiin metronomin Gadget-sovellusta hyödyntäen. Myös Gadgetin saa linkittymään muihin sovelluksiin Ableton Linkin kautta, mikä oli kyllä äärimmäisen hyödyllinen ominaisuus. Peruspulssi oli vahva ja yhtenäinen koko kappaleen ajan, vaikka käytössä oli useita iPadeja ja eri sovelluksia.

Projekti vei enemmän aikaa kuin kuvittelimmekaan ja vielä äänitysvaiheessa teimme viimeisiä muokkauksia. Hankaluuksia tuotti akustisesta osioista siirtyminen dubstep-osioon siten, että se kuulostaa sujuvalta eikä “tekemällä tehdyltä”. Projekti oli myös hyvä tiivistys koko  musiikkiteknologian kurssista. Pääsimme testaamaan eri sovelluksia ja toteuttamaan monipuolisen kokonaisuuden, jossa yhdistyvät akustinen ja elektroninen musisointi. Rikoimme myös omia ennakkokäsityksiämme elektronisen musiikin tekemisen ja iPadeilla musisoimisen helppoudesta. iPadeilla ja musiikkiteknologian avulla musisoiminen ei ole pelkkää play-nappulan painamista, vaan yhtä lailla se vaatii musiikin ymmärtämisen ja hahmottamisen taitoa sekä myös vahvaa rytmitajua ja teknistä osaamista. Akustisilla soittimilla on jokaisella omat tekniikkansa ja yhtä lailla myös ääntä tuottavilla sovelluksilla. Suurin ero on se, että sovellusten soittaminen ei vaadi niin paljon motoriikkaa.

Kuluneen lukuvuoden aikana olemme todenneet, että musatornin ominaisuudet venyvät luokka- ja treenikäytöstä aina äänitys- ja esiintymiskäyttöön asti sekä lisäksi musatorni luo monipuolisia oppimisympäristöjä monenlaisiin eri tarpeisiin ja erilaisille oppijoille. Kurssi on kaiken kaikkiaan vakuuttanut meidät musiikkiteknologian tarpeellisuudesta ja nopeasta kehityksestä juuri tässä ja nyt. Olemme myös oppineet olemaan sopivan kriittisiä teknologiaa kohtaan, mutta olemaan myös halukkaita näkemään siinä piilevät monet mahdollisuudet.

Lopputulos!


Tämän kertaisen tuokiomme teemana oli kitarapiiri. Tuokio eteni tiivistetysti siten, että viritimme ensin kitaramme, jonka jälkeen treenasimme Haloo Helsingin kappaletta ”Kuussa tuulee” itsekseen ja yhdessä testaten samalla eri kitarasovelluksia. Lopuksi jaoimme toisillemme ajatuksia ja fiiliksiä tunnin annista.
  

Sähkökitaroiden viritykseen käytimme iPadin sovellusta Jam Up Pro. Yksi meistä soitti akustista kitaraa, ja sen viritykseen sopiva sovellus oli Guitar Tuna. Kitaravahvistimet löytyivät myös iPadista -  Bias oli toimiva ja helppokäyttöinen kitaravahvistinsovellus. Soitinten virityksen jälkeen pääsimme itse soittamiseen. Aloitimme biisin työstämisen kuuntelemalla ensin yhdessä kappaleen Beat Time –sovelluksen kautta. Beat Time on siitä mahtava, että sillä voi hidastaa tai nopeuttaa tempoa sekä vaihtaa sävellajia. Treenitilanteessa se on todella hyödyllinen apuväline!

 Seuraava sovellus, jota käytimme oli String Master. Tämän sovelluksen avulla opiskelimme kukin itsenäisestä Musatornin ympärillä kappaleemme sointuja. Ensin meni tietysti aikaa tutustuessa itse sovelluksen käyttöön, mutta aika pian huomasimme sen loogisuuden - ja ei kun treenaamaan! String Master sopii mainiosti niin aloittelevan kitaristin kuin ammattilaisenkin apuvälineeksi. Myös koulumaailmaan sovellus käy erittäin hyvin. Sovelluksen avulla voi treenata kitaralla sekä sointuja että yksittäisiä melodioita.

String Masteria käytettäessä iPadin näytöllä on näkyvillä kitaran kielet. Alareunasta voi vaihtaa soinnun rullaamalla sointuvalikkoa, jolloin näytölle ilmestyy ensimmäinen tapa soittaa kyseinen sointu. Sointukäännöstä voi nimittäin vaihtaa lukuisia kertoja, mikä tarjoaa haasteita jo perussoinnut osaavalle soittajalle. Esim. D-duuria harjoitellessa sovellus tarjoaa ensimmäiseksi perinteisen D-duurin avosointuotteen, joka näkyy näytöllä olevan kitaran kielillä. Soinnun saa myös kuulumaan, joten omaa soittoa voi verrata siihen. Mikäli haluaa soittaa D-duurin jollain muulla kuin ensimmäiseksi ehdotetulla tavalla, sointukäännöksen rullasta löytää runsaasti erilaisia käännöksiä.

Käytimme siis String Masteria valitsemamme kappaleen sointujen työstämiseen. Jokainen treenasi ensin sointuja itsekseen. Koska demoryhmässämme on eritasoisia kitaristeja, kiinnitimme tavallista enemmän huomiota eriyttämiseen: kappaleen sointuja sai soittaa oman valinnan mukaisesti jollakin seuraavista vaihtoehdoista:
1. taso: virtuaalikitaran soitto (esim. Garagebandin kitaralla)
2. taso: akustisen/sähkökitaran soitto: bassoäänet
3. taso: akustisen/sähkökitaran soitto: powersoinnut
4. taso: akustisen/sähkökitaran soitto: koko soinnut

Kun jokainen oli treenannut sointuja kuulokkeet päässä omavalintaisella tavallaan, yhdistimme iPadien äänilähteet niin, että jokaisen kuulokkeista kuului kaikkien soitto. Yhteismusisointi oli oikein mukavaa, kun jokainen sai osallistua itselleen sopivalla tasolla! Soittoharjoituksen jälkeen tutustuimme myös pikaisesti Guitar Pro –sovellukseen. Sovelluksen idea on lyhykäisyydessään, että siinä näkyy kappaleen nuotit sekä tavallisina nuotteina että tabulatuurina. Lisäksi sovellus soittaa kappaleen, joten sitä voi käyttää malliesimerkkinä tai vaikkapa taustana omalle soitolle. Tämän sovelluksen tiimoilta hieman epäselväksi jäi, voiko siihen tuoda itse tehtyjä nuotteja. Tutustuessamme Guitar Prohon opimme vain sen, että sinne voi tuoda ainakin sovellusta varten tehtyjä, valmiita kappaleita Googlen kautta (kirjoita Googleen kappaleen nimi + ”gp3” tai ”gp4”). Jos sovellukseen voi tuoda myös itse tehtyjä (esim. Sibeliuksella kirjoitettuja) nuotteja, sitä voisi hyvinkin käyttää koulumaailmassa.

Tässä hieman soittotunnelmia!
Lopuksi kokosimme yhdessä ajatuksia kuluneesta tuokiosta. Olimme kaikki samaa mieltä siitä, että sovellukset helpottavat kitaran opiskelua. Esimerkiksi String Masterilla sointujen hahmottaminen ja katseleminen näytöltä voi avata ihan erilaisia oppimisen oivalluksia kuin oikeaa kitaraa soittaessa. Toisin sanoen ko. sovellus parhaimmillaan helpottaa ja tukee kitaran sointujen ymmärrystä. Lisäksi kehuimme sovellusta sen käyttökelpoisuudesta – se sopii niin aloittelijalle kuin ammattilaisellekin, joten se soveltuu erinomaisesti myös koulujen musiikintunneille.
Puhuimme myös eriyttämisestä, joka onnistuu Musatornin avulla mainioisti. Musatornin äärellä voi treenata yhtä aikaa erilaisia oppilaita soittotasostaan riippumatta. Kuuloketyöskentely mahdollistaa omatoimisen oppimisen, mutta kuulokkeet saa nopeasti kytkettyä myös niin, että kaikki kuulee toisensa. Musatornin lisäksi sovellukset ovat oiva apu eriyttämisessä. Esimerkiksi Garagebandin virtuaalisoittimilla yhteismusisointiin voi osallistua sellaisetkin oppilaat, jotka eivät hallitse kyseisen soittimen soittotaitoa. Virtuaalisoittimet laskevat kynnystä musisointiin, mikä on todella positiivinen asia! Niiden kautta voi saada myös kipinän opetella soittamaan kyseistä soitinta muutenkin kuin pelkästään iPadin kautta.
Eriyttäminen on (musiikin)opettajan tärkeä tehtävä, jotta jokainen oppilas saisi edetä yksilöllisesti, omien tavoitteiden mukaisesti ja omia taitojaan kehittäen. Musatorni ja sovellukset tuovat parhaimmillaan apua eriyttämiseen, mutta se vaatii aina tietysti myös opettajan ammattitaitoa. On osattava kehitellä sellaisia tehtäviä ja harjoituksia, joissa oppilaalla on mahdollisuus valita eri vaikeusasteista itselleen sopiva vaihtoehto. Oppilaan motivaatiota vahvistaa se, kun hän saa itse valita sellaisia harjoitteita, jotka eivät ole liian haastavia, mutta eivät liian helppojakaan. Eriyttämisen tärkeyden ymmärtäminen ja sen tekemisen taito tulee olla opettajan hallinnassa, mutta Musatorniin tutustuneina olemme sitä mieltä, että Musatorni sekä erilaiset sovellukset luovat paljon mahdollisuuksia opetukseen – ne tukevat ja auttavat eriyttämisessä ja muissakin opetuksen eri osa-alueissa.

Viime demokerralla puuhalilimme musatornin parissa yhdessä ohjaajamme, Mikko Myllykosken kanssa. Musatornin mahdollisuuksiin ja sovelluksiin olikin antoisaa perehtyä itse gurun kanssa, joka tietää laitteiden ja sovellusten pienetkin nippelitiedot.
Lähdimme liikkeelle Erol Singer’s Studio –sovelluksen parissa, joka ensisilmäyksellä oli ainoa löytämämme lauluun ja laulun opetukseen liittyvä sovellus. Erol Singer’s Studio sisältää perus ääniharjoituksia: hengitysharjoituksia, oikean lauluasennon löytämistä, intervallien laulamista, sointujen laulamista, liukuja ja melodianpätkiä. Sovelluksesta voi valita, mitä yksittäisiä harjoituksia tekee tai ottaa tehtäväkseen jonkun kokonaisuuden. Esimerkin voi kuunnella mies- tai naislaulajan laulamana ja sen jälkeen tehdä itse perässä. Sovellus myös näyttää visuaalisesti nuottiviivastolla palkkien avulla, kuinka melodia menee ja piirtää viivaa omasta äänestä siihen päälle. Sovellus toimii hyvänä apuvälineenä itsenäiseen laulun harjoitteluun, mutta oikeaa lauluopettajaa se ei missään tapauksessa korvaa. Sovelluksen avulla laulaessa tuli olo, että keskittyy liikaa siihen mitä näytöllä tapahtuu, vaikka keskittyminen pitäisi laulaessa suunnata kuulokuvaan sekä omaan kehoon ja sen tuntemuksiin.
Harjoituksen valitseminen valikosta.


Laulettava melodia näkyy sekä nuottiviivastolla,
että palkkeina. Alimmalla nuottiviivastolla näkyy,
mitä piano soittaa.

Musatornilla Erol Singer’s Studion käyttö onnistuu samanaikaisesti useamman laulajan kanssa mikrofonivalinnan ansiosta. Kapealla superhertta-suuntakuviolla varustetut mikrofonit noteeraavat vain juuri mikrofonin edestä tulevan laulun. Erol Singer’s studio on hyvä apuväline laulun itsenäiseen tekniikkaharjoitteluun, mutta kuinka laulun äänittäminen onnistuu musatornilla?
Testailimme keinoja äänittää laulua sekä pelkältään että taustan päälle. Aluksi kokeilimme musatornin AUM-mikserisovellusta, johon teimme kaksi eri raitaa – toinen Beat Time –sovelluksesta tulevalle taustalle ja toinen laululle. Tämä osoittautui kuitenkin jotenkin kömpelöksi välineeksi ja siirryimme tuttuun ja turvalliseen Garage Bandiin. Loimme aluksi raidan taustaa varten. Taustan voi tuoda esim. Beat Time:sta, mutta se pitää ladata Garage Bandiin etukäteen. Emme löytäneet sovellusta tai keinoa, jolla saisi kappaleesta poistettua lauluraidan, joten suotavaa on käyttää karaoketaustaa, jos sellainen halutusta kappaleesta vain löytyy. Taustan raidan lisäksi loimme laululle oman raidan. Sittenpä vain luurit päähän, laulu kohti mikrofonia ja rec-nappula päälle.

Laulun äänittämisessä kannattaa kiinnittää huomiota mikrofonivalintaan. Äänitys onnistuu käytännössä iPadin sisäisellä mikrofonilla, mutta huomattavasti parempaa laatua saa aikaan dynaamisella laulumikillä (esim. N/D 767a). Testasimme, kuinka paljon taustamelua voi olla ilman, että mikrofoni ottaa häiriöitä. Taustalla oli todella kova akustisella kitaralla, konga-rummuilla ja jopa rumpusetillä tuotettu musiikkiluokan ääniympäristö ja silti mikrofoni poimi vain laulun. Kun käytössä on dynaaminen laulumikrofoni, ei siis tarvita äänieristettyä tilaa äänittääkseen laulua. Tämä mahdollistaa myös sen, että oppilaat voivat itsenäisesti äänittää omia laulusessioita kurssin aikana, tallentaa ne vaikkapa omalle muistitikulle ja vertailla niitä myöhemmin, jotta näkee omaa kehitystään.
Äänitteiden julkaisussa tulee ottaa huomioon tekijänoikeusasiat, joista löydät lisätietoa täältä.
Musiikinopetus koulussa on usein painottunut enemmän soittamiseen kuin lauluun. Laulu on kuitenkin tärkeä instrumentti, joka löytyy meiltä jokaiselta. Laulamiseen liittyy paljon tunteita etenkin murrosiän kynnyksellä ja koulussa pitäisikin rohkaista kaikkia käyttämään omaa, ainutlaatuista ääntään. Laulun äänittäminen tukee myös yksilöllistä opetusta. Oman laulu- tai puheäänen kuuleminen äänitteeltä voi aluksi tuntua hirvittävältä – niin se tuntuu monesta jopa ammattimuusikoksi opiskelevastakin. Siihen voi kuitenkin totutella ja huomata, että jokaisen ääni kuulostaa erilaisesta oman pään sisällä kuin äänitteellä.
Sisällön tarjoaa Blogger.

Blogista

Musiikkikasvatuksen opiskelijat perehtyvät kevään aikana Musatornin hödyntämiseen musiikinopetuksessa. Täällä julkaistaan ajatuksia, kokemuksia, kuvia ja videoita Musatornin käytöstä erilaisissa oppimistilanteissa. Blogi on osa opiskelijoiden musiikkiteknologian erikoistumisopintoja.