Keitä niitä perunoita!

/
0 Comments
Kevään viimeiset kokoontumiset käytimme lopputyön suunnitteluun, harjoittelemiseen ja työstämiseen. Alun perin ajatuksenamme oli toteuttaa live-esitys, jossa hyödynnettäisiin Musatornia tavalla tai toisella. Idea kuitenkin jalostui ja aikataulullisista haasteista johtuen, päätimme kuvata biisistä videon. Olimme melko yksimielisiä siitä, että halusimme toteuttaa tornilla kansanmusiikkia - emme olleet aiemmin kokeilleet Musatornin kanssa työskentelyä akustisilla soittimilla. Myös jonkinlainen livelooppien ja elektronisen musiikin lisääminen soppaan kiinnosti meitä ja siten syntyikin fuusioelektroninen etnodubstep-sovitus Anna-Mari Kähärän kappaleesta Laulu perunoiden kiehuessa.

Lähdimme työstämään kappaletta aluksi perinteisellä tavalla: mikä osa tulee minkäkin osan jälkeen, kuka soittaa mitäkin ja niin edelleen. Kappaleen sovitus koostui kolmesta eri tyylisestä osiosta. Ensimmäisessä osiossa soitetaan akustisilla soittimilla ja se edustaa tyyliltään perinteistä kansanmusiikkia. Toisessa osiossa viulu vaihtuu sähköviuluun ja tyyli muuttuu särösoundien kautta elektronisempaan suuntaan. Lopun dubstep-osiossa on akustisten soittimien lisäksi rumpukoneen taustat sekä erilaisia looppeja.

Akustisiksi soittimiksi valikoituivat kansanmusiikkiin tyypilliset kantele, viulu (ja sähköviulu), harmonikka sekä huilu. Kantele osoittautui oletettavastikin haastavimmaksi soittimeksi mikittää, sillä siinä on muihin soittimiin verrattuna varsin hento ääni. Mikitimme kanteleen musatornin dynaamisella laulumikrofonilla. Mikki alkoi kiertää helposti, sillä sen voluumitasoa oli nostettava, jotta kantele kuuluisi muiden soitinten rinnalla. Viulun mikitys tapahtui musatornin laulumikrofonilla, joka suunnattiin viulun f-aukkoja kohti. Löysimme kuitenkin mikityshaasteista huolimatta kaikille soittimille sopivan yhteisbalanssin.

Kanteleen ja viulun mikitystä
Sovelluksina käytimme Loopy HD:ta,  iSparkia, BIASia ja Gadgetia. Uutena juttuna meille, kokeilimme myös Ableton Link-ominaisuutta, jolla saimme sovellukset linkitettyä toisiinsa. Ableton Link on huikea työkalu yhteismusisointiin elektronisessa musiikissa. Haasteenamme on ollut saada eri iPadeista ja eri sovelluksista soivat taustat ja loopit soimaan samanaikaisesti, mutta Ableton Link synkronoi laitteet ja sovellukset niin, että ne ovat samassa tempossa ja samassa sävellajissa. Tämä on ihan huikea juttu ja on mullistanut yhteissoiton mahdollisuudet elektronisessa musiikissa. Laitteet tulee olla yhdistettynä samaan langattomaan verkkoon ja sovelluksen ominaisuuksista Ableton Link -kytkettynä päälle. Tätä varten saimme treeneihin ylimääräisen langattoman verkon, jotta saimme homman pelittämään. Tällä hetkellä Ableton link-ominaisuudella varustettuja sovelluksia on noin parisen kymmentä ja niihin lista löytyy täältä.
Ennen äänitystä teimme muutamia livelooppeja Loopy HD -sovelluksella, joka pienen perehtymisen jälkeen toimi moitteettomasti. Ulkoasultaan Loopy HD on myös selkeä ja helppokäyttöinen, jota voisi aivan helposti käyttää oikeastaan millä tahansa luokka-asteella. Tärkeää Loopy HD:ssa on kuitenkin tietää, minkälaisilla sormen liikkeillä eri looppeja saa esimerkiksi poistettua tai muuten modifioitua. Kun tämä on hallussa, on myös sovellus hallussa. Looppeja on helppo laittaa päälle ja laittaa pois päältä, ja loopin tahtimäärän saa päättää ennen loopin tekemistä. Teimme looppeja sekä kanteleella, viululla että harmonikalla - ja mahtuipa mukaan yksi ihmisäänilooppikin (“aaaaAAAAA KEITÄ NIITÄ PERUNOITA!”) Näitä looppeja käytimme kappaleen loppuvaiheilla dubstep osiossa, ja olimme lopputulokseen todella tyytyväisiä. Loopy HD:n ainoana “fibana” huomasimme, että jos päällä oli useita eri sovelluksia, Ableton linkkiä käyttäessä looppien sävellaji saattoi heittelehtiä odottamattomasti. Tämä saatiin kuitenkin korjattua muut sovellukset sulkemalla.

Loopy HD

Rumpusovelluksena käytimme iSpark -sovellusta, jossa voi joko luoda itse oman kompin tai käyttää valmiita pohjia, joissa on myös midifiointimahdollisuus. Koska olimme valinneet tyyliksemme dubstepin, valitsimme dubstep-kompin, jota muokkasimme tarpeisiimme sopivaksi. Ainoa asia, joka tuotti kompin muokkaamisessa hankaluuksia, oli löytää oikea säädin melodisten perkussioiden äänen korkeuden  muokkaamiseen. Pienen metsästyksen jälkeen saimme taustasta haluamamme kuuloisen. Pieneksi ongelmaksi ja lopulta myös selvittämättömäksi mysteeriksi koitui se, miten sovelluksessa saa kompin pysäytettäessä kompin alkamaan taas tahdin alusta eikä esim. keskeltä tahtia. Jos joku lukijoistamme tähän vastauksen tietää, kuulisimme siitä mielellämme! iSparkilla saa myös filtteröityä soundia livetilassa, mikä oli sovelluksen puolesta tehty hyvin kätevästi, mutta koitui yllättävän haastavaksi äänitystä tehdessä - tämä ei kuitenkaan johtunut sovelluksesta vaan sen käyttäjästä! Koulumaailmassa iSpark on melko helppo sovellus komppien luomiselle, tosin aivan pienimmille oppilaille se voi olla haastava (play ja stop nappien painamista lukuunottamatta).


Arturia iSpark
Rumpukoneen ja looppien kanssa eteemme tuli haasteita rytmin kanssa, sillä kappaleen B-osassa tahtilaji vaihtuu joka tahdissa. Tutkailimme aluksi Garagebandista löytyviä live looppeja, joista käsittääksemme olisi saanut tahtilajin vaihdettua joko kolmeen tai neljään meneväksi, mutta käytännössä looppi ei kuitenkaan muuttunut miksikään. Myös muiden sovellusten taustojen tahtilajien muuttaminen osoittautui niin hankalaksi, että päätimme sovittaa kappaleen uusiksi niin, että lopun dubstep-osiossa junnataan vain A-osaa. Tämän suhteen sovellusten taipumattomuus koitui siis esteeksi, jonka kuitenkin onnistuimme ohittamaan.
Sähköviulun efekteihin käytimme BIAS -kitaravahvistinsovellusta. Meitä kiehtoi ajatus viululla tuotetusta raskaasta särösoundimaailmasta ja lähdimme testaamaan, mitä sovelluksesta sai irti. Lopputulokseen valitsimme kuitenkin kevyellä säröllä höystetyn soundin, joka istui myös muiden akustisten soittimien sointiin. Pohdimme myös mahdollisuutta hakea sähköistä soundia käyttämällä pelkästään tavallista viulua, mutta koska käytössämme oli myös sähköviulu, valitsimme soittimeksi sen. Lisäksi sähköviulun visuaalinen muoto tuo lisäsäväyksen elektroniseen toteutukseen.
Kanteleen soittajalle toimme vielä kuulokkeisiin metronomin Gadget-sovellusta hyödyntäen. Myös Gadgetin saa linkittymään muihin sovelluksiin Ableton Linkin kautta, mikä oli kyllä äärimmäisen hyödyllinen ominaisuus. Peruspulssi oli vahva ja yhtenäinen koko kappaleen ajan, vaikka käytössä oli useita iPadeja ja eri sovelluksia.

Projekti vei enemmän aikaa kuin kuvittelimmekaan ja vielä äänitysvaiheessa teimme viimeisiä muokkauksia. Hankaluuksia tuotti akustisesta osioista siirtyminen dubstep-osioon siten, että se kuulostaa sujuvalta eikä “tekemällä tehdyltä”. Projekti oli myös hyvä tiivistys koko  musiikkiteknologian kurssista. Pääsimme testaamaan eri sovelluksia ja toteuttamaan monipuolisen kokonaisuuden, jossa yhdistyvät akustinen ja elektroninen musisointi. Rikoimme myös omia ennakkokäsityksiämme elektronisen musiikin tekemisen ja iPadeilla musisoimisen helppoudesta. iPadeilla ja musiikkiteknologian avulla musisoiminen ei ole pelkkää play-nappulan painamista, vaan yhtä lailla se vaatii musiikin ymmärtämisen ja hahmottamisen taitoa sekä myös vahvaa rytmitajua ja teknistä osaamista. Akustisilla soittimilla on jokaisella omat tekniikkansa ja yhtä lailla myös ääntä tuottavilla sovelluksilla. Suurin ero on se, että sovellusten soittaminen ei vaadi niin paljon motoriikkaa.

Kuluneen lukuvuoden aikana olemme todenneet, että musatornin ominaisuudet venyvät luokka- ja treenikäytöstä aina äänitys- ja esiintymiskäyttöön asti sekä lisäksi musatorni luo monipuolisia oppimisympäristöjä monenlaisiin eri tarpeisiin ja erilaisille oppijoille. Kurssi on kaiken kaikkiaan vakuuttanut meidät musiikkiteknologian tarpeellisuudesta ja nopeasta kehityksestä juuri tässä ja nyt. Olemme myös oppineet olemaan sopivan kriittisiä teknologiaa kohtaan, mutta olemaan myös halukkaita näkemään siinä piilevät monet mahdollisuudet.

Lopputulos!



You may also like

Ei kommentteja:

Sisällön tarjoaa Blogger.

Blogista

Musiikkikasvatuksen opiskelijat perehtyvät kevään aikana Musatornin hödyntämiseen musiikinopetuksessa. Täällä julkaistaan ajatuksia, kokemuksia, kuvia ja videoita Musatornin käytöstä erilaisissa oppimistilanteissa. Blogi on osa opiskelijoiden musiikkiteknologian erikoistumisopintoja.