Säveltämistä Musatornilla

/
0 Comments
Hei lukijat! Tämänkertaisessa kirjoituksessamme pohdimme säveltämisen pedagogiikkaa. Kuinka hyödyntää Musatornia ja erilaisia sovelluksia säveltämisessä sekä sen opettamisessa? Näihin kysymyksiin lähdimme etsimään vastauksia suunnittelemalla ja toteuttamalla musiikkikasvatuksen opiskelijoille kolme erilaista säveltämisen työpajaa: perinteisempi, nuotinnukseen perustuva, Notion-paja, improvisaatiolähtöinen ThumbJam-paja sekä palapelimäistä rakentelua hyödyntävä GarageBand-paja.

Notion-paja
Tämän pajan ideana oli perinteisempään nuottikuvaan pohjautuva säveltäminen. Käytimme pajassamme avuksi Notion-nimistä ohjelmaa, joka on suunniteltu iOS-laitteille (toimii siis padien lisäksi myös iPhonella). Jokaisella padilla oli auki Notion-ohjelma, ja kaikilla niistä oli meidän valmiiksi luomamme pohja. Pohja sisälsi viiden tahdin kappaleen C-duurissa, johon olimme laittaneet valmiiksi sointukierron pianosäestyksellä. Sointukierto noudatti tuttua hittikiertoa: C, G, Am, F ja lopuksi vielä C. Tehtävänä oli kirjoittaa Notion-ohjelmalla melodia, joka sopii kyseiseen sointukiertoon. Soittimen sai valita itse, vaikka olimmekin sinne laittaneet viulun ja huilun valmiiksi vaihtoehdoiksi, jotka tarvittaessa sai vaihtaa muihin soittimiin. Musatornissa kiinni olevilla koskettimilla pystyi hahmottelemaan ja tapailemaan melodioita Notionin soittaessa taustalla sointukiertoa. Miellyttävän melodian löydyttyä ei muuta kuin nuotteja kirjoittamaan! Notionissa on myös äänitysmahdollisuus, jolloin ohjelman pitäisi kirjoittaa nuotit automaattisesti juuri niin kuin ne soitat, mutta useiden testien jälkeen totesimme, että se ei toimi. Aika-arvot eivät osuneet kohdilleen ja nopeampaa oli lopulta yksittäisten nuottien kirjoittaminen käsin.
   
Kun jokainen oli saanut oman melodian valmiiksi, sai siirtyä kaverin laitteelle. Nyt tehtävänä olikin täydentää kaverin työtä ja kirjoittaa kaverin melodiaan sopiva toinen ääni eli toinen melodia toiselle soittimelle. Nopeimmat ehtivät tehdä vielä kolmannenkin melodian. Lopuksi kuuntelimme kaikki yhdessä valmiit tuotokset. Tuotosten pohjalta on hyvä jatkaa pohdintoihin: “Onko jompikumpi ääni dominoivampi? Voidaanko sanoa, että toinen ääni on päämelodia ja toinen säestysääni vai ovatko molemmat melodiat tasavertaisia?”

Pajaan osallistuneet kokivat, että erityisesti toisen äänen kirjoittaminen oli hauskaa. Heidän mielestä tätä voisi hyödyntää hyvin musiikin teorian opetuksessa vaikkapa äänenkuljetuksessa. He kokivat käytännönläheiseksi, kun sai kuulla ja nähdä yhtä aikaa nuottikuvaa ja sitä voi oppia luovan toiminnan kautta. Kun ensin saa harjoitella lyhyellä sointukierrolla, voi sitten alkaa varsinainen luomistyö. Vaikka oppilas ei osaisi lukea nuotteja, sekään ei ole este melodian tekemiselle, kunhan sointukierto on tarpeeksi yksinkertainen. Valitsimme tarkoituksella sävellajiksi C-duurin, johon pianon valkoiset koskettimet sopivat. Jos sävellaji olisi eri, voisi koskettimiin merkitä, mitkä sävelet sopivat sointukiertoon.
   
Notionissa paljastui pajan aikana olevan joitakin “bugeja”,  ja moni koki ohjelman hieman hankalaksi käyttää verrattuna Sibelius-nuotinnusohjelman käyttöön. Nämä tekniset ongelmat hidastivat sävellysprojektia, mutta eivät olleet este. Toisaalta samaa tehtävän voisi tehdä vaikkapa Sibeliuksella tai ilmaisella nuotinkirjoitusohjelmalla MuseScorella. Kokonaisuudessaan pajan idea osoittautui toimivaksi ja siinä nähtiin pedagogisia mahdollisuuksia koulumaailmaan, kunhan vain tekniikka pelaa.

ThumbJam-paja
Tässä pajassa säveltämisen lähtökohtana oli improvisointi ja yhteistoiminnallisuus. ThumbJam on iOS-laitteille suunniteltu virtuaalinen instrumenttien soittoalusta. Ohjelmassa on valittavissa lukuisia eri instrumentteja ja asteikkoja, joita pystyy soittamaan käyttäen kosketusnäyttöä tai USB:llä liitettävää koskettimistoa. Ohjelman parhaita puolia on ehdottomasti instrumenttien hyvät soundit. Kosketusnäytöllä soitettaessa on mahdollista tietyillä soittimilla mallintaa esim. vibratoa ja glissandoa. Lisäksi ohjelmassa on looper -ominaisuus, jonka avulla on mahdollista äänittää ohjelman eri soittimilla sekä mikrofonilla niin monta päällekkäistä looppia kuin haluaa.

Työpajaan osallistuneille ryhmille annettiin tehtäväksi säveltää kahdeksan tahdin kappale ThumbJamin eri ominaisuuksia hyödyntäen. Ensiksi kappaleelle luotiin pohja, joka sisälsi rytmi-, basso- ja harmoniaelementtejä. Koska ryhmäläiset olivat musiikin opiskelijoita, annoimme heidän valita soittimet, tempon ja sävellajin itse. Improvisoinnin ja yhteisen suunnittelun myötä syntyisi pohja, jonka kaikki elementit olisi äänitetty ohjelman looper -ominaisuudella. Jokaisen ryhmän jäsenen padille äänitettiin vuorotellen yksi instrumentti ja lopuksi laitteet synkronoitiin Ableton Linkin kautta, jotta loopit saataisiin soimaan samassa tahdissa. (HUOM! Ableton Link kannattaa laittaa päälle vasta looppien äänityksen jälkeen, sillä työpajan suunnitteluvaiheessa huomasimme synkronoinnin sekoittavan looperin äänittämisen täysin.)

Pohjan äänityksen jälkeen ryhmäläiset alkoivat luomaan kappaleelle melodiaa improvisoimalla pohjan päälle joko soittaen tai laulaen. Tässä vaiheessa instrumenttia on mahdollista vaihtaa ilman, että se vaikuttaa taustalla soivaan looppiin. Improvisoinnin voi toteuttaa myös jollain toisella ohjelmalla ThumbJamin soidessa taustalla.
Ryhmäläiset olivat silminnähden innostuneita ThumbJamilla ja Musatornilla musisoinnista ja saivatkin lopulta aikaan todella hienoja sävellyksiä. Pajan kuluessa kohtasimme kuitenkin merkittäviä ongelmia ThumbJamin looperin toiminnassa, vaikka Ableton Link ei ollut päällä. Yhdellä iPadeista looper ei suostunut millään aloittamaan loopin äänitystä alusta, vaan aina loopin keskeltä. Kun uudelleenkäynnistyksetkään eivät tuoneet ratkaisua, ryhmäläiset päätyivät  lopulta vain soittamaan kyseisen instrumentin osuuden livenä.

Ryhmille annettiin hyvin vapaat kädet, eikä erillisiä rajoituksia asetettu, sillä ryhmäläiset olivat musiikkikasvatuksen opiskelijoita ja halusimme antaa luovuuden kukkia. Asetelma oli kuitenkin melko haastava, sillä ohjelma ei ollut kaikille tuttu, joten jo mieluisan instrumentin ja asteikon valintaan hurahti helposti pitkäkin aika. Ryhmän jäsenet saattoivat uppoutua kokeilemaan sovellusta itsenäisesti yhteisen suunnittelun sijaan, eikä varsinaiselle improvisoinnille lopulta jäänytkään kovin paljon aikaa.  Koulumaailmaan tehtävää olisi mahdollista rajata esimerkiksi niin, että jokaiselle padille olisi etukäteen valittu tietty soitin, asteikko ja sävellaji, eikä oppilaalla menisi aikaa niiden kokeilemiseen ja valikoimiseen. Kynnystä improvisoinnin aloittamiseen voidaan madaltaa myös rajaamalla mahdollisuuksia mahdollisimman paljon eli antamalla oppilaalle esimerkiksi vain kaksi säveltä, joita lähteä kokeilemaan.

Lopuksi pohdimme yhdessä työpajamme työskentelytavan hyviä ja huonoja puolia sekä kehittämisideoita. Tässä muutamia kommentteja:

“Kyllä tulee paljon pelimerkkejä, vielä ku sais yhistettyä kaikki nämä että tehhään tätä biisiä vaikka tässä johonkin tapahtumaan tai tilasuuteen siellä koulussa nii ah… tulee kaikki ilmiölähtösyydet…”

“Ois pitäny varmaan olla aikaa niin paljon enemmän et ois päässy oikeesti jammaileen... Mut oli kivaa kuitenkin”

“Kyllä se vähän vaati palaveeraamista ku oli niin paljon vaihtoehtoja, älyttömästi soittimia ja kaikki maailman skaalat että montako näitä on…. Se piti vaa et tämä tempo, nämä roolit suurin piirtein ja tosta sävelestä lähtee… Sitte huomas että tämä skaala ei ny jännitä tarpeeks niin pistää sit jonkun eksoottisemman… Sitte joku sai jonkun idean ja sitte sillä tavalla sai ite ideoita ja niin päin pois... rakentu kyl siitä sit iha hyvi”

“Se oli kyllä tosi kiva, ja määki komppaan kyllä sitä, että se lähti niinku jossain vaiheessa rullaan eteenpäin... Piti vaan lähteä kokeilemaan ja siitä sitte synty uusia ideoita… Että ei liian paljon voi suunnitella etukäteen, että näin tehään, vaan kokeilun kautta syntyy lopputuloksia”

“Eriyttäminen on tosi helppoa.”

“Tämmösessä tekemisessä on se ilo, että päästään ite manipuloimaan kaikkia musiikin elementtejä... Ku se soittaminen ja laulaminen ei ookaan se pääjuttu vaan se musiikin muokkaaminen ja tekeminen ja manipuloiminen, sillonhan me ollaan OPS:n ytimessä... Musiikin oppiminen sitä itse luomalla”


GarageBand-paja

GarageBand-pajassa tarkoituksena oli käyttää valmista materiaalia pohjana ja osana omaa sävellystä. Olimme valinneet kappaleen, jonka jaoimme pienempiin palasiin GarageBandin Live Loops toiminnon avulla. Loimme valmiin melodiaraidan, sekä basso-, kitara- ja rumpuraidat. Kun kaikki osaset oli saatu valmiiksi, sekoitimme raitojen järjestyksen siten, että alkuperäinen kappale ei ollut enää tunnistettavissa. Tehtävä oli ikäänkuin palapeli: kokeilemalla ja siirtelemällä looppeja paikasta toiseen oli mahdollista selvittää, mikä kappale oli kyseessä. Lisäksi oli mahdollisuus lisätä omia looppeja valmiiden looppien joukkoon.  Koska osallistujat olivat musiikin ammattilaisia, heidän musiikillinen osaamisensa mahdollisti sen, että he kykenivät itsenäisesti säveltämään ja soittamaan esimerkiksi sopivassa sävellajissa.

IMG_20170317_133343.jpgMahdollisuuksia tällaisen työskentelytavan toteuttamiseksi on monia. Etenkin nuoremmille oppilaille on tärkeää tehdä selkeä rajaus: käytetään esimerkiksi vain valmiina olevia looppeja ja niiden paikkoja vaihtamalla ja niitä monistamalla luodaan omaa. Tai, kuten loppukoonnissakin tuli ilmi, säveltäessä voisi rajata käytettävät sävelet muutamiin säveliin. Tämä helpottaisi säveltämään ryhtymistä. Edistyneemmät oppilaat osaisivat jo ehkä hyödyntää sävellajituntemustaan säveltäessä. Toki opettaja voisi laittaa myös konkreettisesti esille sävellajiin kuuluvat sävelet, josta oppilaat voisivat tarkistaa oikeat sävelet. Tässä tapauksessa osallistujilla oli hyvinkin vapaat kädet lähteä muokkaamaan ja tekemään omia taiteellisia ratkaisujaan. GarageBand on oiva tapa myös havainnollistaa nuottien ja tahtien pituuksia. Loopin saa säädettyä esimerkiksi yhden tahdin mittaiseksi, jolloin teos koostuu useasta tahdista.

Työpajan lopussa kuuntelimme jokaisen oman tuotoksen. Vaikka lähtötilanteessa jokaisella oli samat loopin, tosin eri järjestyksessä, oli uskomatonta, kuinka erilaisia lopputuotokset olivat. Jokaisella oli erilainen lähestymistapa tehtävään ja jokaisen “sisäinen ääni” tuli jollain tavalla teoksesta esille. Loppukeskustelussa osallistujat kertoivat, että tähän oli helppo uppoutua ja siihen olisi voinut käyttää helposti enemmänkin aikaa.

IMG_20170317_133312.jpg
“Tähän uppoutu kyllä ihan täysin, tunti hurahti ihan tosi nopeesti. Varsinkin sitte ku oppi käyttään nii oli tosi kiva tän vääntäminen…. Mää lisään tonne vähän tota ja…”

“Joo oli kyllä tosi kivvaa ja tehtävä oli tosi hauska…. Ehkä sitä olis voinu vähän rajata… tai ku en oo hirveesti tehny tällasella.. Ois voinu olla vaikka että ei saa tehä ite looppeja että käyttää vaan niitä mitä on tässä niin se ois niinku rajannu sitä tehtävää.. Olis ehkä ollu helpompi tarttua... Varsinkin nuoremmille… Mutta tosi käyttökelponen on tää…”

“Alkuun menee ne käytännön jutut mut sit pääsee siihen flow-tilaan…”

“Jotenkin tosi monipuolinen sovellus… Sen verran mitä kokeili niin pääsi jonkin verran kärryille mut sit ku lopeteltiin nii joku näytti että mitä oli tehny nii nii mä olin sillai et aijaa, tommostaki pystyy tekemään… Ei ees hoksannu läheskää kaikkee kerralla mitä pystyy tekee…”

“Tää oli kyllä hauska tämmönen organisointitehtävä.. Tämmönen tietojärjestelmätehtävä…Vähän niinku joku matematiikan.. Niinku ongelmanratkasua”

“Minusta olis kyllä ollu mukava tehä siinä mielessä yhessä ku oli vähä semmonen että mihinkä näistä nyt tarttuu näistä ideoista ja jos ois voinu niinku kaverin kanssa kysyä mielipidettä…



You may also like

Ei kommentteja:

Sisällön tarjoaa Blogger.

Blogista

Musiikkikasvatuksen opiskelijat perehtyvät kevään aikana Musatornin hödyntämiseen musiikinopetuksessa. Täällä julkaistaan ajatuksia, kokemuksia, kuvia ja videoita Musatornin käytöstä erilaisissa oppimistilanteissa. Blogi on osa opiskelijoiden musiikkiteknologian erikoistumisopintoja.